Notebook

Lyhyitä ajatuksia ja muistiinpanoja matkan varrelta. Suomenkielinen ja englanninkielinen notebook eivät valitettavasti etene ihan samassa tahdissa.

 

 

Kasvojentunnistusta ei saa käyttää oppilaiden poissaoloseurantaan

  • Posted on: 21 August 2019
  • By: Juho Vaiste

Hieno ennakkopäätös Ruotsista. Lukion oppilaiden poissaolovalvontaan käytetty kasvojentunnistusjärjestelmä on todettu lainvastaiseksi ja järjestelmää hyödyntänyttä lukiota on sakotettu.

Tämä on hyvä esimerkki siitä, että paljon eettisiä kysymyksiä herättävää teknologiaa ei kannata käyttää vähäpätöisissä asioissa eikä varsinkaan alaikäisiin kohdistettuna. En millään usko, että poissaolojen valvonta on nykymuodossaan niin ongelmallista, että siihen pitäisi keksiä tällaisia teknologisia ratkaisuja - ei vaikka opetustoimen teknologiabudjetissa olisi rahaa ja konsulttifirmat mitä väittäisivätkään.

https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006211688.html

Mitä Sokrateskaan olisi mieltä nykykeskustelusta?

  • Posted on: 21 August 2019
  • By: Juho Vaiste

En ole koskaan täysin ymmärtänyt filosofian kiinnitymistä niin vahvasti vanhoihin klassikoihin (antiikki, keskiaika, valistus jne.), vaikka ymmärränkin ajatuksen, että historiallisissa teoksissa on jo esitetty suuri osa yhä nykyäänkin relevanteista ajatuksista. Kantin, Platonin tai Descartesin teosten tutkiminen vuosisatojen jälkeen tuntuu hölmöltä - miksei sen sijaan tutkittaisi näistä tehtyjä, paranneltuja ja kehitettyjä, moderniin aikaan sopeutettuja versioita.

Luultavasti en vain ymmärrä jotain ideaa tämän taustalla, taikka sitten modernien versioiden tekeminen on turhaa työtä tai "poliittisesti hankalaa" (kuka nostettaisiinkin framille sen jälkeen, jos Platonin teokset jätettäisiin arkistoihin).

Klassikoiden lukeminen on kuitenkin ihan hauskaa välillä. Platonin teokset III:sta lukiessa osui silmään Sokrateen sanat, jotka eivät olleet kyseisen dialogin pääasia, mutta toimivat nykypäivään osuvasti:

"Väärää on se, ettei tee eroa väittelyn ja filosofisen keskustelun välillä. Edellisessä tapauksessa saa pilailla ja virittää ansoja parhaansa mukaan, mutta keskustelussa on oltava tosissaan. Keskustelukumppania on tuettava ja hänelle on osoitettava vain ne erehdykset, jotka ovat hänen omaa tai hänen opettajiensa syytä. Jos menettelet näin, keskustelutoverisi syyttävät hämmennyksestään ja epätietoisuudestaan itseään eivätkä sinua: he pyrkivät seuraasi ja rakastavat sinua, mutta vihaavat itseään ja pakenevat filosofian turviin tullakseen toisenlaisiksi ja vapautuakseen entisestä olemuksestaan. Jos taas menettelet päinvastoin - niin kuin useimmat tekevät - joudut päinvastaiseen tulokseen: sen sijaan että tekisit oppilaistasi filosofeja, saat heidät vanhempina vihaamaan filosofiaa.

Jos otat neuvoni varteen, luovut vihamielisestä ja riidanhaluisesta asenteestasi --."

Platon, Thesleff, H. & Itkonen-Kaila, M. (1999). Teokset: Kolmas osa, Faidon ; Pidot ; Faidros ; Parmenides ; Theaitetos. Helsingissä: Otava.

 

Monitieteellinen sivuainekokonaisuus tekoälystä Turun yliopistossa

  • Posted on: 7 August 2019
  • By: Juho Vaiste

Turun yliopisto on perustanut Tekoälyakatemian kokoamaan ja yhdistämään tekoälykehitykseen liittyvää koulutusta ja toimijoita.

Merkittävinä yksittäisenä uutisena on Tekoäly 25 -sivuainekokonaisuus, joka tarjoaa monitieteellisen koulutuskokonaisuuden tekoälystä. Tietojenkäsittelytieteen lisäksi mukana esimerkiksi filosofiaa ja etiikkaa, oikeustiedettä, muita yhteiskuntatieteitä sekä lääketieteen tarpeita ja tekoälyratkaisuja yhdessä esitteleviä kursseja.

Sivuainekokonaisuus löytyy täältä: https://sites.utu.fi/tekoalyakatemia/koulutus/tekoaly25/

Kathy Baxterin jakamia oivalluksia AI-etiikka-aiheisesta workshopista

  • Posted on: 7 August 2019
  • By: Juho Vaiste

Kathy Baxter jakoi Twitterissä järjestämästä AI-etiikka-workshopin oivalluksia ja muistiinpanoja blogimuodossa.

Hän edustaa kaupallisen toimijan näkökulmaan tekoälyn etiikkaan, mutta kun sen pitää mielessä, voi muistiinpanoista oppia paljon siitä, mitä haasteita on esimerkiksi tekoälyn eettisten periaatteiden viemisessä käytäntöön. Workshopin osallistujissa on edustajia niin akatemian puolelta kuin suurista teknologiayhtiöistä (Salesforce, Facebook, Airbnb, Microsoft jne.)

https://blog.einstein.ai/living-ethics-in-ai-how-to-expand-from-principles-to-impact/

Muistiinpanona itsellenikin, kun lähden työstämään syksyn 2019 tekoälyn etiikan workshopeja.

Muistiinpanot VN TEAS - Tekoälyhankkeet - Avoin seminaari sidosryhmille ja medialle

  • Posted on: 15 January 2019
  • By: Juho Vaiste

VTT julkaisi tammikuussa uuden raportinsa Tekoälyn osa-alueiden kartoitus ja jäsennys.
https://www.vtt.fi/medialle/uutiset/suomi-on-teko%C3%A4lyosaamisessa-oma...

Tätä oli seurannut Tekoälyn osa-alueiden kartoitus ja jäsennys (kesäkuu 2018 raportti), jonka päätarkoituksena oli toimia keskustelun tukena, jäsentää tutkimuskenttää ja muodostaa yhteistä sanastoa.

Tammikuun raportissa perehdytään vielä paremmin tekoälyn alle kuuluviin osa-alueisiin sekä niiden osaamisen kartoittamiseen. Itseäni kiinnostava osuus "Etiikka, moraali, regulaatio ja lainsäädäntö" päätyi ensinnäkin siihen tulokseen, että tekoälyn etiikan ja lainsäädännön osuus korkeakoulutuksessa on heikompi kuin monen muun osa-alueen. Vain muutamissa korkeakouluissa tarjotaan koulutusta tekoälyn etiikasta tai lainsäädännöstä.

Raija Koivisto kertoi enemmän etiikan osuudesta. Tekoälyn etiikan tai eettisen tarkastelun näkökulmia ovat: teknologian suunnittelu, kansalaisen toiminta, viranomaistyö ja yhteiskunnan näkökulma.

Hänen esittämiään tekoälyn eettisiä kysymyksiä olivat:
- Miten huomioidaan algoritmien katvealueet?
- Rapautuuko luottamus virkailijoiden osaamiseen?
- Onko julkishallinnossa riittävää hankinta-, ylläpito- ja kehittämisosaamista?
- Kuka vahtii tekoälyn toimintaa?
- Miten käydään rajanvetoa tekoälyn käyttämisestä ennakoivassa viranomaistyössä
- Hämärtääkö tekoäly viranomaisprosessien ja -päätösten ymmärrettävyyttä
- Ovatko tekoälyyn liittyvät väärinkäytökset ja turvallisuusriskit hallittavissa
- Mitä kaikkea kansalaisen ylipäänsä tulee tietää tekoälystä?

Ehdotukset, eivät liian voimakkaat toimenpidesuositukset, koskivat erityisesti viranomais- ja julkishallinnon toimintaa.

Tanskan dataetiikan ryhmän raportti

  • Posted on: 4 December 2018
  • By: Juho Vaiste

Tanskan dataetiikan ryhmän raportti on miellyttävä lukea. Se sisältää päällisin puolin totutut asiat, mutta on hyvin selkeä - selkeydellä on vahvuutensa, kun teknologiaetiikan ohjeistuksiin tutustuu jatkossa paljon muitakin kuin etiikan ammattilaisia.

Tietysti sisällöltään raportti on hieman korkealentoinen, mutta erityisesti kannattaa katsoa ns. kansalliset toimenpiteet, joita raportti ehdottaa. Voi olla, että kaikki näistä eivät toteudu, mutta mielenkiintoisia aloitteita: kansallinen dataetiikan komitea, kansallisen osaamisen ja tietämyksen boostaus sekä "dataetiikan sinetin/leiman" kehittäminen. Hienoa aloitteita erityisesti alan näkyvyyden kannalta.

https://eng.em.dk/news/2018/november/9-recommendations-to-strengthen-dan...

Ensikommentit Floridin et al artikkeliin

  • Posted on: 28 November 2018
  • By: Juho Vaiste

Oxfordin professori Luciano Floridi ja suurempi joukko teknologiaetiikan tuntijoita (mm. Virginia Dignum, Francesca Rossi)  julkaisivat toissa viikolla artikkelin "AI4People—An Ethical Framework for a Good AI Society: Opportunities, Risks, Principles, and Recommendations".

Kansainvälisessä tutkimuskirjallisuudessa on tullut jo useita tämän tyyppisiä artikkeleja, joissa esitellään linjanvetoja tekoälyn etiikan ja vastuullisen tekoälyn kehitykselle.

Vaikka tällä kertaa kirjoittajat edustajat edustavat vahvasti myös yrityksiä, niin se että a) näin nimekäs joukko kirjoittaa tällaisen artikkelin b) keskustelu on alkanut kiertämään kehää, saattaa johtaa, että tämä määrittelee "pelikenttää" joksikin aikaa. 

Artikkelin lisäksi haluan nostaa muutaman huomion (ainakin siinä tapauksessa, jos tästä muotoutuu vaikutusvaltainen pohja sille, miten AI-etiikkaa yleensäkin käsitellään):

- Tulee määrittelemään tutkimusalueen kenttää, sanastoa jne. hyvin paljon. Tämän tyyppisiä esityksiä on tullut jo sen verran, että tässä saattaa olla tämän hetken "pajatson tyhjennys" (vt. AI Societyn etiikkapaneeli seuraavan kerran 2028 koska kehityssuunnat suht hyvin nyt näköpiirissä, vasta 10v päästä nähdään seuraavan stepin rakennetta)

- Yllätti: Todella vahva oletus ja tykitys heti alusta alkaen siitä, että AI on suuri mahdollisuus meille myös siitä näkökulmasta että "tehdään itsestämme parempia"

- Luonnollisesti aika positiivinen kaiku (en suoraan sano vastaan, mutta suht kritiikitön): toki Floridi & Dignum + muutama teknologia-alan ihminen niin oletettava tulos. Lisäksi palautuu keskusteluun siitä, että mikä oikeustieteellisten ihmisten kyvykkyys analysoida arvoja/etiikkaa. Mukana taitaa olla neljä oikeustieteilijää.

- Mielenkiintoinen, koko kohta: "The scale of this challenge (climate change) is such that we may soon need to decide between engineering the climate directly and designing societal frameworks to encourage a drastic cut in harmful emissions." Miksi nyt AI-asioihin otetaan samanlainen lepponen kulma kuin ilmastoasioihin 70-80 luvulla, joten hyväksytään muutoksen ajavan suureen muutokseen, mutta voidaan miettiä sitä sitten kun tulee ajankohtaiseksi. 

- Recommendationsit vaikuttaa ensisilmäyksellä aika päteviltä, joten niitä kannattaa pohtia ja katsoa läpi.

--

Good AI Society = "We can do more, better, and faster, thanks to the support provided by AI." (Now 2018)
Turku AI Society = "Against fitter, happier, more productive" (Nov 2017)

Viikko 44: Tekoälyetiikan podcast

  • Posted on: 29 October 2018
  • By: Juho Vaiste

John Danaherin Algocracy and Transhumanism project on mielenkiintoinen podcast raflaavasta nimestään huolimatta. Se antaa hienon mahdollisuuden kuulla AI-tutkimuksen ja -etiikan eri tutkijoiden näkemyksiä, rauhassa ja perusteellisesti.

Se toimikoon tällä viikolla (vaikka muutaman viikon päivitykset jääneetkin välistä) tekoälyaiheisena materiaalina. Väitöskirjatyöhön on käytävänä suurehko määrä artikkeleita, joten niiden listaaminen ei ole järkevää.

Podcast löytyy täältä, ja ilmeisesti myös eri podcast-palveluista:
http://philosophicaldisquisitions.blogspot.com/p/podcast.html

Viikko 41: ei artikkeleja

  • Posted on: 8 October 2018
  • By: Juho Vaiste

Tämän viikon ohjelmassa jää artikkelit väliin. Paljon sisältöä kuitenkin tulossa:

- kolumni tekoälyn vaikutuksista ihmiskuvaamme
- paneelikeskustelu siitä, muuttaako tekoäly arvojamme
- seminaariesitys teknologiaetiikan ja tekoälyetiikan eroista

Lisäksi olen mukana järjestämässä Euroopan Robottiviikon Suomen päätapahtumaa sekä AI & Ethics: Discourse between EU & East Asia -tapahtumaa marraskuussa. Molempien osalta tulevan suunnan, ja tarvittavien puheenvuorojen mietintä vie aikaa. 

Turku AI Society sen sijaan jatkaa jo lokakuussa 25.10. ja ylläpitää yksinäisenä susena keskustelua Suomessa kehittyneemmän tekoälyn mahdollisuudesta. Vielä se voi olla kaukaista, mutta olen täydellisen vakuuttunut, että meidän on syytä ylläpitää keskustelua ja varautua tuleviin haasteisiin, olivatpa ne sitten 25, 50 tai 150 vuoden päässä. 

...ja olenhan vieläkin luvannut tehdä vertailu eri työllisyysraporttien kesken. Se on työstössä.

Tekoälyn määritelmästä

  • Posted on: 26 September 2018
  • By: Juho Vaiste

"Ei määrittely auta tai ratkaise asioita." Timo Honkelan kommentti tekoälyn määritelmästä Tiedekulman paneelissa.

--

Tämä avaa omaa määritelmääni tekoälystä. Olen sanonut, että käytän ihan rehellisesti ja suoraan yhteiskuntatieteisiin soveltuvaa määritelmää, ja käyn määritelmäkeskustelua rajatusti. 

By artificial intelligence, it is usually referred to an agent or a system which can operate tasks and functions to be thought earlier to be only in the reach of human intelligence.

The autonomous and adaptive nature is essential for the AI technologies. The definition of AI is on continuous change due to the AI effect. AI effect refers to a phenomenon when as soon as AI solves a problem, the solution is not considered to be AI anymore.

--

Lisäsin muutaman lauseen. 

By artificial intelligence, it is usually referred to an agent or a system which can operate tasks and functions to be thought earlier to be only in the reach of human intelligence. Ongoing debate about the nature of intelligence limit the value of philosophical analysis of AI. It is unknown if AI agents can ever reach the human-level intelligence.

The autonomous and adaptive nature is essential for the AI technologies. The definition of AI is on continuous change due to the AI effect. AI effect refers to a phenomenon when as soon as AI solves a problem, the solution is not considered to be AI anymore.

Contemporary AI applications operate in the fields of narrow AI. These applications can provide a superior performance in narrow application areas like optimization, risk analysis or image categorization. These applications are not intelligent, but more like tools based on mathematical analysis and data science. The applications require planning, implementation and supervision by human operator.

Viikko 39-40: artikkeleja

  • Posted on: 25 September 2018
  • By: Juho Vaiste

Royal Societyn ja British Academyn raportti tekoälyn työllisyysvaikutuksista:
https://www.britac.ac.uk/projects/ai-and-work

Kirjoitan raportin pohjalta vertailua Suomen raporttiin, joten palaan lukemaan sitäkin:
http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160931/19_18_TEM_Tekoalyajan_tyo_WEB.pdf

Vielä vertailuun McKinseyn raportti:
https://www.mckinsey.com/~/media/McKinsey/Featured%20Insights/Digital%20Disruption/Harnessing%20automation%20for%20a%20future%20that%20works/MGI-A-future-that-works_Full-report.ashx

Ja vielä Valtioneuvoston kanslia uusi raportti:
http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161102/47-2018-ROBOFINN_raportti_.pdf
 

Viljanen, Mika: Algoritmien haaste : uuteen aineelliseen oikeuteen?
http://www.doria.fi/handle/10024/157681

Todella mielenkiintoinen katsaus siihen, miten algoritmiset toimijat tulevat muuttamaan oikeustiedettä. Valitettavasti tarvitsee yliopistotunnukset.
 

AI Now:n uusi raportti algoritmien käytöstä julkisella sektorilla ja julkisessa päätöksenteossa:
https://ainowinstitute.org/litigatingalgorithms.pdf

Here's the beef: Three archetypes of utilizing AI as a business technology
Hyvä sarja kirjoittajan gradusta. Graduissa ja muissa opinnäytetöissä on parasta, että ne eivät sisällä juurikaan menneisyyden painolastia. Se on hyvin arvokasta nyt voimakkaan tekoälymuutoksen (ymmärryksen ja diskurssin muutos) keskellä. 
https://www.linkedin.com/pulse/heres-beef-three-archetypes-utilizing-ai-business-selim-saukkomaa/

Royal Societyn ja British Academyn raportti tekoälyn työllisyysvaikutuksista

  • Posted on: 12 September 2018
  • By: Juho Vaiste

Keskustelu tekoälyn työllisyysvaikutuksista on jatkunut. Vaikka muistiinpanoni Suomen vastaavasta raportista saattoivat olla kärkkäät, niissä oli pääosin listattu kyseisen raportin puutteita, mutta paljon hyvääkin oli.

Päällisin puolin Royal Societyn ja British Academyn raportti sukeltaa vielä pykälän parempaan suuntaan. Siinä katsotaan, ettei kumpikaan extreme-ennustus - a) työt häviävät b) kaikki kukostaa ja on ihanaa - todennäköisesti pidä paikkansa, vaan paljon myös mylläkkää tulee työmarkkinoille.

Omasta mielestäni tärkein seikka on se, että kuinka paljon tekoälyn tuominen vaikuttaa työmarkkinoihin, jos sitä verrataan viimeisten 20 vuoden globalisaation, digitalisaation ja automaation vaikutuksiin. Toisaalta ennusteisiin vaikuttaa, että onko tekoälyn aikakausi yritetty irroittaa jonkinlaiseksi omaksi kokonaisuudekseen vai miten yhtymä digitalisaatio-some-automaatio-kokonaisuuteen käsitellään.

Ilmeisesti uusia tarpeita ja parannuskohteita hyödykemarkkinoilta on ainakin löytymässä!

Palaan kun olen tutustunut paremmin --

https://www.britac.ac.uk/projects/ai-and-work

Viikko 37: artikkeleja

  • Posted on: 10 September 2018
  • By: Juho Vaiste

Hyvä kokoamateksti sosiaalisen median ja älypuhelimien vaikutuksista sekä mahdollisista haitoista erityisesti nuorilla. Artikkelin taustalla oleva tutkimus ei halua maalata vielä varmoja haittavaikutuksia, mutta kiistämättä muutoksia kommunikaatiotavoissamme on nähtävissä: monelle nuorella viesteily on preferoitu kommunikaatiotapa kasvokkaintapaamisen sijaan. Älypuhelimien suurimmat haittavaikutukset vaikuttavat liittyvän nukkumiseen, mahdollista ahdistusta on helppo lievittää some-palveluja selailemalla, mutta se saa aivot virkeystilaan ja huono kierre on valmis.

Voi olla, että hyväksymme tulevaisuudessa sen, että suuri osa kommunikaatiostamme tapahtuu sähköisillä välineillä. Ehkä siinä ei ole mitään pahaa, tuskin tämän muutoksen myötä saa ainakaan teknologista kehitystä kritisoida, vaan kaivetaan se meme esille, jossa esi-isämme ovat huolestuneita sanomalehtien vaikutuksesta nuorisoon.

https://qz.com/1379989/do-teens-spend-too-much-time-on-social-media/

--

Kiinan investoinnin tuotekehitykseen ja tutkimukseen ovat kasvamassa kovaa vauhtia, se on ohittamassa Euroopan Unionin ja lähestyy seuraavaksi Yhdysvaltoja. Yhdysvallat ovat vahvistaneet tieteellisiä/tutkimuksellisia yhteistyöverkostojaan Kiinan suuntaan, EU:ssa tässä vielä vajetta.

Tekoälyn etiikan osalta muutoksen merkitystä voi käsitellä ainakin siitä näkökulmasta, että Kiinan ajamat ja kannattamat eettiset standardit ja käytännöt voivat saada isompaa painoarvoa. Erityisesti yksityisyysasioissa kiinalainen lähestymistapa eroaa paljon eurooppalaisesta.

http://bruegel.org/2017/08/china-is-the-worlds-new-science-and-technology-powerhouse/

--

Janne M. Korhonen on kirjoittanut paljon ympäristöasioista, tällä viikolla ajatuksena käydä hänen tiivistelmänsä post-scarcityn näkökulmista. Itse näen koulukunnan sen kautta, että se näkee ylitsepääsemättömiä ongelmia nykyisessä yhteiskuntarakenteesssa, erityisesti ilmastoasioissa. Post-scarcity voisi olla järkevä teoreettinen näkökulma, jonka kautta uutta suuntaa tulisi etsiä. 

Itse en automaattisesti tai helposti hypähdä eri kehitelmiin, mutta post-scarcity on talousteoreettisesti se keino, millä perustellusti voisimme päästä uudelle uralle. Olisi kuitenkin pyrittävä etsimään ratkaisua sitä kautta, että voisimme muuttaa taloustieteellisiä oletuksiamme niukkuudesta. 

Käsittelen post-scarcitya enemmän liberalismin kautta, jolloin taloustieteellinen perustelu tarvitsee olla hyvin vahva. Mutta ainakin populaarimmat vastaväitteet näihin kehitelmiin koen heppoisiksi: usein katsotaan mennyt muutamaa sataa vuotta ja niiden avulla voidaan perustella myös tulevaisuus. Mutta taloustieteellisiä läpimurtoja odotellessa!

Liberalismin kannalta näen, ettei vaatimus talouskasvusta tule sieltä, vaan nykyisestä yhteiskuntarakenteestamme.

https://jmkorhonen.net/2018/03/12/practical-policies-for-transition-towards-post-capitalist-post-scarcity-society/

https://jmkorhonen.net/2018/03/08/post-scarcity-a-research-review-in-progress/

Viikon materiaalit: viikko 35

  • Posted on: 27 August 2018
  • By: Juho Vaiste

How AI can be a force for good. Maria Rosaria Taddeo, Luciano Floridi. SCIENCE24 AUG 2018 : 751-752
http://science.sciencemag.org/content/361/6404/751

Winfield, A. F. and Jirotka, M. (2018) Ethical governance is essential to building trust in robotics and AI systems. Philosophical Transactions A: Mathematical, Physical and Engineering Sciences. ISSN 1364-503X [In Press] Available from: http://eprints.uwe.ac.uk/37556

Artificial Intelligence, Deepfakes and a Future of Ectypes Floridi, L. Philos. Technol. (2018) 31: 317. https://doi.org/10.1007/s13347-018-0325-3

--

Muuten kiinni koneoppimispohjaisessa liikenteenennustamisessa sekä ilmanlaatudatassa. Hyvä se on itse teknologiastakin oppia!

 

Bisnesmaailman turhuudesta Graeberin lisäksi puhuu Spicer

  • Posted on: 27 August 2018
  • By: Juho Vaiste

David Graeberin ajatukset bullshit-töistä olen maininnut jo aikaisemmin, samalla linjalla keskustelee myös André Spicer. 

Business Bullshit -kirja löytyy alkuperäisenä https://www.routledge.com/Business-Bullshit/Spicer/p/book/9781138911673

Sekä suomenkielisenä käännösversiona Niin & Näin -verkkokaupasta https://kauppa.netn.fi/tuoteryhma/kaannokset/1270476#!product_id=9789527189375

Pitäisi vielä selvittää, että ovatko he sitä mieltä, että teknologinen kehitys vauhdittaa heidän kuvailemaansa ilmiötä, kuten itse uskon.

Viikon materiaalit: viikko 34

  • Posted on: 21 August 2018
  • By: Juho Vaiste

Nuorena tutkija- ja eetikkokloppina haen vielä tasapainoa tekemisen kanssa. Lukeminen, kirjoittaminen, keskusteluun osallistuminen, tapahtumissa käyminen, materiaalin etsintä ja järjestely. 

Yhdessä asiassa olen kuitenkin löytänyt jonkinlainen tasapainon. Jos ei lasketa johonkin tiettyyn kirjoittamiseen tarvittavaa lähteistystä, tai akateemisen kirjallisuuden seuraamista, yritän rajoittaa lukemani pidemmät artikkelit viiteen kappaleeseen viikossa. Tai artikkelit, videot, esitykset. Maailma on täynnä raportteja ja hyviä artikkeleja, mutta aivot eivät kyllä pysty perehtymään kunnolla kuin muutamaan viikossa. Kirjojakin pitäisi ehtiä lukea!

Ja näidenkin jälkeenhän seuraa vähintään vartin lisälueskelu!

Tässä tämän viikon materiaalit (jo linkatun Harari-artikkelin lisäksi):

World Economic Forum: Values, Ethics and Innovation Rethinking Technological Development in the Fourth Industrial Revolution
Peter-Paul Verbeek: TEDx Talk: Moralizing Technology and the Ethics of Things (English)
Margaret Boden: Robot says: Whatever
 

Mukavaa viikkoa kaikille!

Kommentit Hararin viimeisempään kirjoitukseen

  • Posted on: 21 August 2018
  • By: Juho Vaiste

Yuval Noah Hararilta on tulossa elokuun lopussa uusi kirja, 21 Lessons for the 21st Century. Kirjan teemasta esimakua tarjoaa artikkeli Wiredissa, joka painottaa oppimisen merkitystä, muutosta pysyvänä olotilana sekä vanhan opin hylkäämistä uuden tieltä. Muutoksen nopeus on kasvanut maailmassa, ja elämme yhä dynaamisemmassa ympäristössä.

Viitaten omaan esitykseeni AI-etiikan osa-alueista, ainakin muutoksen korostuminen vaikuttaa jo vakiintuneelta ja hyväksytyltä ilmiöltä. Eli kohdasta "Vaikutukset ihmiselämään" löytyy yksi osa-alue, josta vallitsee laaja yhteisymmärrys. Kyllähän elämänpituista oppimista on ehditty korostamaan jo monesti suomalaisissa raporteissakin.

Kuten jo totuttua, tämä muutos otetaan vastaan hyvin mukisematta. Jonkinlaisena luonnonlakina, joka johtaa hyvään. 

Artikkeli löytyy:
https://www.wired.co.uk/article/yuval-noah-harari-extract-21-lessons-for-the-21st-century

Miksi teknologia-ala tarvitsee filosofeja?

  • Posted on: 13 August 2018
  • By: Juho Vaiste

Artikkelien perusteella Piilaakson uusin trendi on ollut filosofian ja eettisen pohdinnan arvostuksen nousu. Alla muutama artikkeli, jossa aihetta avataan.

Ensimmäisessä artikkelissa on laajasti mutta selkeästi avattu sitä, että yksittäisen AI-etiikan periaatteet ovat vasta ensimmäinen askel; eettiset periaatteet sisältävät paljon tulkinnanvaraisuutta, ja eettisten seurausten arviointi on parhaimmillaan aikamoista hiuksienhalkomista. Tietenkin eettisen pohdinnan tuominen yritysmaailmaa vaatii uhrauksia, yritysmaailmassa on vielä totuttelua siihen, että filosofinen ja eettinen pohdinta saattaa ensimmäisessä vaiheessa vain lisätä avointen kysymysten määrää. Filosofinen pohdinta voi olla yritysmaailman kasvatille hidasta ja turhauttavaa. Mutta olemme tekemässä tärkeää ensimmäistä askelta tällä alueella, filosofien arvostus yritysmaailmassa voi todellakin olla nousussa.

Toinen artikkeli kuvaa eettisen ajattelun opetusta tietojenkäsittelyn alueella. Kasvava lähestymistapa sekin. Viimeinen artikkeli pomppaa jo seuraavalle alueelle, ja pohtii miksi Piilaaksossa saatetaan tarvita filosofien lisäksi myös teologeja.

https://gulfnews.com/opinion/thinkers/why-the-tech-world-needs-philosophers-1.2261406

http://community.bowdoin.edu/news/2018/08/where-computer-science-meets-greek-philosophy/

https://theconversation.com/why-silicon-valley-needs-theologians-99042

Pika-analyysi raportista "Tekoälyajan työ - Neljä näkökulmaa talouteen, työllisyyteen, osaamiseen ja etiikkaan"

  • Posted on: 20 June 2018
  • By: Juho Vaiste

Tänään muutama tunti sitten julkaistiin Työ- ja elinkeinoministeriön raportti tekoälyn vaikutuksista työllisyysasioihin. Kommentoin alle lukemisen etenemisen tahtiin.

- Kolmeen mielestäni työllisyyden tulevaisuuteen vaikuttavaan seikkaan ei raportissa ole otettu kantaa. Nämä ovat teknologiafilosofinen kritiikki, Graeberin ns. "bullshit-jobs" ja merkityksenanto, jotka tärkeitä AI-etiikan alueella nostettuja teemoja.

- Raportissa näkyy aiheen taloustieteellisen tutkimuksen puute tai vähäisyys Suomessa. Toki myös maailmalla vasta starttaamassa. Taloustieteen kannalta en ole nähnyt hyviä esityksiä siitä, että AI ei tosissaan haastaisi tieteenalan lainalaisuuksia, mutta tietysti voi olla, että tämäkin teknologia seuraa aikaisempia teknologisia mullistuksia. Mutta jotain lihaa tämänkin oletuksen taakse olisi hyvä saada.

- Jotkin politiikkaehdotuksista ovat aikamoista jargonia, joista ei ota selvää, mitä konkreettisesti haetaan.

- Tulokset eivät ole kovin uutta tähtitiedettä: Joustavampaa koulutusta, joustavammat työmarkkinat, julkiset yritystuet pois, innovaatiorahoitusta. Kokoikäistä oppimista, lyhytaikaisempia työsuhteita, yrityksiltä vähemmän panoksia työvoiman kouluttamiseen.

Kieltämättä raporttia lukiessa muistuu Georg Henrik von Wrightin sitaatti:
"Valtiosta tulee Moolokin alttari, jolla ihmisarvo uhrataan, ja kehityksen tavoitteeksi julistetaan vastaan haraavan yksilön muuttaminen mahtavan kollektiivisen koneiston hyvin voidelluksi hammasrattaaksi." (Humanismin rappio, kirjasta Humanismi elämänasenteena)

 

Raportti löytyy osoitteesta:
http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160931/19_18_TEM_Tekoalyajan_tyo_WEB.pdf

Itseohjautuvien autojen ongelmista

  • Posted on: 18 June 2018
  • By: Juho Vaiste

Trolley-ongelmien muunnokset eivät ole totisinta itseohjautuviin autoihin liittyvää pohdintaa. Varmasti teoriassa trolley-ongelmien kaltaisia valintoja on jouduttu käsittelemään, mutta todennäköisesti pelkistettynä ja todennäköisyyskaavoihin piilotettuna. Esimerkiksi pari vuotta sitten uutisoitiin Mercedeksen tehneen tietoisen päätöksen, että se turvaa ensin matkustajansa, vasta sitten auton ulkopuolella olevat ihmiset (lähde)

Tämän hetken yksi ongelma on ns. false positive vs. false negative -ongelmat. False positive on tilanne, jossa itseohjautuva auto tunnistaa vaaratilanteen, vaikka sellaista ei ole. False negativessa vaaratilanne taas jää huomaamatta. 

Suhde false positiven ja false negativen muodostaa merkittävän ongelmakohdan itseohjautuvien autojen kehityksessä. Helposti päätyisi kommentoimaan, että eihän tuossa ole ongelmaa, optimoi vaan mahdollisimman turvalliseksi ja false negativet pois. Mutta liika herkkyys vaaratilanteille ei ole sekään eduksi; tietysti se tekee liikenteen sujuvuudesta vaikeampaa, mutta voi omalta osaltaan aiheuttaa turvallisuusriskejä.

Hyvänä vertailukohtana toiminee autokoulunsa vasta aloittanut oppilas. Eihän ensimmäisillä ajotunneilla lähdetä yleisen liikenteen sekaan jarruttelemaan.

En voi sanoa varsinaisesti seuraavani itseohjautuvien ajoneuvojen kehitystä kuin otsikkotasolla - enkä kyllä ymmärrä kehitystyöhön liittyviä teknisiä haasteita. Tällä hetkellä kuitenkin näyttää, että muutaman vuoden saamme vielä odotella ennen kuin itseohjautuvat autot todella toimivat. Sen jälkeenkin niiden yleistyminen kestää vielä vuosia.

https://hackaday.com/2018/06/18/fatalities-vs-false-positives-the-lessons-from-the-tesla-and-uber-crashes/

Mitä Joanna Bryson sanoo tekoälyn etiikasta

  • Posted on: 8 May 2018
  • By: Juho Vaiste

Minulla meni aika kauan päästä kärryille, että mitä Dr. Joanna Bryson tarkoittaa AI-etiikan kannallaan.

Hän on suhteellisen tunnettu nimi, mutta materiaalia on valtavasti ja hän on viime ajat selkeästi keskittynyt oman kantansa läpivientiin AI-etiikan keskusteluissa sen popularisoinnin sijaan.

1) Hänen pääpointtinaan on se, että roboteille/tekoälylle ei tule antaa moraalisen agentin ominaisuuksia esimerkiksi vastuun muodossa. Siitä ei ole muuta kuin haittaa niin ihmisille kuin koneille.

2) Hän näkee, että AI on jo olemassa, se on monella tapaa meidän ympärillämme. Lisäksi ihmiskunnan muodostama kokonaisuus on jonkinlainen superälykkyys jo itsessään. Siksi hän on kriittinen ainakin montaa erilaista esitettyä AGI-variaatiota vastaan. 

Asiaa ja materiaalia häneltä tulee niin paljon, että ihan lopullista ajatusta tarkemmin superintelligence-käsitteen en ymmärtänyt: 

"My problem with superintelligence is not that it isn't coherent, but that people over anthropomorphise it and shunt it into the future. Superintelligence describes human culture perfectly. It's already here, and already having unintended side effects."
https://joanna-bryson.blogspot.fi/2018/05/living-with-agi.html
 

Oli mukava huomata, että hän ajattelee kanssani samalla tavalla, että tekoäly tulee opettamaan meille paljon filosofian vaikeista kysymyksistä: kielestä, tietoisuudesta, moraalista.

Ajattelua avaa paljon tämä video: https://www.youtube.com/watch?v=J5npYYLWImQ

Miksi Watson on jo oikea tekoäly: http://www.slate.com/blogs/future_tense/2014/02/14/watson_is_real_artificial_intelligence_despite_claims_to_the_contrary.html

 

AI-etiikan varsinainen ryntäys

  • Posted on: 12 March 2018
  • By: Juho Vaiste

Tekoälyn etiikkaa käsitellään tällä hetkellä onneksi monessa paikassa. 

Tässä muutama suomenkielinen poiminta:

YLE Perjantain Tekoäly-spesiaali, mukana Harri Valpola, Michael Laakasuo, Ville Hulkko, Pekka Appelqvist sekä myös sympaattinen asiakaspalvelurobotti
https://areena.yle.fi/1-4247861

The Ulkopolitistin artikkeli Christopher Rowleyn kynästä:
https://www.ulkopolitist.fi/2018/02/07/tekoaly-on-turvallisuusriski-mutta-juuri-kukaan-ei-ymmarra-miten-se-toimii/

Suosittelen maailmalta myös seuraava raporttia tekoälyn haitallisen tai pahansuovan käytön estämisestä:
The Malicious Use of Artificial Intelligence: Forecasting, Prevention, and Mitigation

Etiikan koodistot teknologiayrityksille

  • Posted on: 24 January 2018
  • By: Juho Vaiste

Twitterissä haetaan esimerkillisiä yrityksiä, joilla teknologiaan ja tekoälyyn liitettävä eettinen normisto on kohdallaan. Suomesta en ole vielä törmännyt yhteenkään yritykseen, mutta toivon, että piakkoin asia muuttuu.

Sage UK:lta löytyy mielenkiintoinen esimerkki: The Ethics of Code: Developing AI for Business with Five Core Principles

Alan Winfieldille voi huikata suoraan vinkkejä hyvistä esimerkeistä:

Mikä on vialla IT-jättien digitaalisissa monopoleissa

  • Posted on: 10 January 2018
  • By: Juho Vaiste

Roger McNameen kirjoitus on hieman radikaali, sisältää vähintään liiallisia korostuksia venäläisten roolista, mutta sisältää tärkeitä teemoja: 

- sosiaalisen median alustojen rooli poliittisissa vaaleissa
- sisäänrakennettu diskriminaatio mainostamisessa
- alustojen hyväksikäyttö ns. "pahojen toimijoiden" (bad actors) toimesta
- datan keskittyminen
- sosiaalisen median ja internet-alustojen regulaatio (erityisesti ilmaisiin tuotteisiin perustuva ansainta-/business-malli

https://washingtonmonthly.com/magazine/january-february-march-2018/how-t...

Maantiede ja tekoäly

  • Posted on: 9 January 2018
  • By: Juho Vaiste

Aihe hakee vielä sisältöään, mutta hyvänä lähteenä on Urban Dynamics Instituten eri workshopit, esimerkiksi The First Workshop on GeoAI: AI and Deep Learning for Geographic Knowledge Discovery https://udi.ornl.gov/geoai

Turku AI Weekin maantieteilijöiden meetupissa lähdetään myös hahmottamaan aihepiiriä ja mahdollisuuksia.

Teemoja voisi olla:
- dronejen käyttäminen erilaisiin kartoittamisiin
- kartta- ja muiden materiaalien open data -ratkaisut ja niihin liittyvät soveltamiset
- satelliittikuvien pohjalta tehtävät kartoitukset

 

Sivut