VTT julkaisi tammikuussa uuden raportinsa Tekoälyn osa-alueiden kartoitus ja jäsennys.
https://www.vtt.fi/medialle/uutiset/suomi-on-teko%C3%A4lyosaamisessa-oma...

Tätä oli seurannut Tekoälyn osa-alueiden kartoitus ja jäsennys (kesäkuu 2018 raportti), jonka päätarkoituksena oli toimia keskustelun tukena, jäsentää tutkimuskenttää ja muodostaa yhteistä sanastoa.

Tammikuun raportissa perehdytään vielä paremmin tekoälyn alle kuuluviin osa-alueisiin sekä niiden osaamisen kartoittamiseen. Itseäni kiinnostava osuus "Etiikka, moraali, regulaatio ja lainsäädäntö" päätyi ensinnäkin siihen tulokseen, että tekoälyn etiikan ja lainsäädännön osuus korkeakoulutuksessa on heikompi kuin monen muun osa-alueen. Vain muutamissa korkeakouluissa tarjotaan koulutusta tekoälyn etiikasta tai lainsäädännöstä.

Raija Koivisto kertoi enemmän etiikan osuudesta. Tekoälyn etiikan tai eettisen tarkastelun näkökulmia ovat: teknologian suunnittelu, kansalaisen toiminta, viranomaistyö ja yhteiskunnan näkökulma.

Hänen esittämiään tekoälyn eettisiä kysymyksiä olivat:
- Miten huomioidaan algoritmien katvealueet?
- Rapautuuko luottamus virkailijoiden osaamiseen?
- Onko julkishallinnossa riittävää hankinta-, ylläpito- ja kehittämisosaamista?
- Kuka vahtii tekoälyn toimintaa?
- Miten käydään rajanvetoa tekoälyn käyttämisestä ennakoivassa viranomaistyössä
- Hämärtääkö tekoäly viranomaisprosessien ja -päätösten ymmärrettävyyttä
- Ovatko tekoälyyn liittyvät väärinkäytökset ja turvallisuusriskit hallittavissa
- Mitä kaikkea kansalaisen ylipäänsä tulee tietää tekoälystä?

Ehdotukset, eivät liian voimakkaat toimenpidesuositukset, koskivat erityisesti viranomais- ja julkishallinnon toimintaa.