Pika-analyysi raportista "Tekoälyajan työ - Neljä näkökulmaa talouteen, työllisyyteen, osaamiseen ja etiikkaan"
Tänään muutama tunti sitten julkaistiin Työ- ja elinkeinoministeriön raportti tekoälyn vaikutuksista työllisyysasioihin. Kommentoin alle lukemisen etenemisen tahtiin.
- Kolmeen mielestäni työllisyyden tulevaisuuteen vaikuttavaan seikkaan ei raportissa ole otettu kantaa. Nämä ovat teknologiafilosofinen kritiikki, Graeberin ns. "bullshit-jobs" ja merkityksenanto, jotka tärkeitä AI-etiikan alueella nostettuja teemoja.
- Raportissa näkyy aiheen taloustieteellisen tutkimuksen puute tai vähäisyys Suomessa. Toki myös maailmalla vasta starttaamassa. Taloustieteen kannalta en ole nähnyt hyviä esityksiä siitä, että AI ei tosissaan haastaisi tieteenalan lainalaisuuksia, mutta tietysti voi olla, että tämäkin teknologia seuraa aikaisempia teknologisia mullistuksia. Mutta jotain lihaa tämänkin oletuksen taakse olisi hyvä saada.
- Jotkin politiikkaehdotuksista ovat aikamoista jargonia, joista ei ota selvää, mitä konkreettisesti haetaan.
- Tulokset eivät ole kovin uutta tähtitiedettä: Joustavampaa koulutusta, joustavammat työmarkkinat, julkiset yritystuet pois, innovaatiorahoitusta. Kokoikäistä oppimista, lyhytaikaisempia työsuhteita, yrityksiltä vähemmän panoksia työvoiman kouluttamiseen.
Kieltämättä raporttia lukiessa muistuu Georg Henrik von Wrightin sitaatti:
"Valtiosta tulee Moolokin alttari, jolla ihmisarvo uhrataan, ja kehityksen tavoitteeksi julistetaan vastaan haraavan yksilön muuttaminen mahtavan kollektiivisen koneiston hyvin voidelluksi hammasrattaaksi." (Humanismin rappio, kirjasta Humanismi elämänasenteena)
Raportti löytyy osoitteesta:
http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160931/19_18_TEM_Tekoalyajan_tyo_WEB.pdf