Ennen tekoälysovellusten käyttöönottoa vaaditaan yhä useammin vaikutustenarviointia. Vaikutustenarviointia tehdään laajasti: mikä on AI-sovellus käyttötarkoitus, kohderyhmät, mihin (väestö)ryhmiin vaikuttaa, mitä eettisiä riskejä saattaa esiintyä. Vaikutustenarviointi on tärkeä osa vastuullista tekoälykehitystä, mutta se ei saa olla ainoa palanen laajemmassa etiikan viitekehyksessä.

Vaikutustenarvioinnin pohjaksi on tarjolla paljon materiaalia, joista poimintoja tässä:

- Platform for the Information Society
Sisältää yksinkertaisen kuvauksen (raportin alussa) vaikutustenarvioinnin prosessista, mutta koko laajempi raportti syventää asiaa.
https://ecp.nl/wp-content/uploads/2019/01/Artificial-Intelligence-Impact...

- Government of Canada: Algorithmic Impact Assesment
Konkreettinen lomakepohjainen työkalu, joka pyytää täyttämään käytettävän algoritmisen järjestelmän ominaisuuksia.
https://www.canada.ca/en/government/system/digital-government/digital-go...

- AINow Institute:
AINow on keskittynyt erityisesti keskusteluun tekoälysovellusten ja tilastomallien vinoumiin liittyen. Myös heidän tarjoamansa Algorithmic Impact Assessments (erityisesti julkissektorille) painottaa sitä myös.
https://ainowinstitute.org/aiareport2018.pdf
 

En ole koskaan täysin ymmärtänyt filosofian kiinnitymistä niin vahvasti vanhoihin klassikoihin (antiikki, keskiaika, valistus jne.), vaikka ymmärränkin ajatuksen, että historiallisissa teoksissa on jo esitetty suuri osa yhä nykyäänkin relevanteista ajatuksista. Kantin, Platonin tai Descartesin teosten tutkiminen vuosisatojen jälkeen tuntuu hölmöltä - miksei sen sijaan tutkittaisi näistä tehtyjä, paranneltuja ja kehitettyjä, moderniin aikaan sopeutettuja versioita.

Luultavasti en vain ymmärrä jotain ideaa tämän taustalla, taikka sitten modernien versioiden tekeminen on turhaa työtä tai "poliittisesti hankalaa" (kuka nostettaisiinkin framille sen jälkeen, jos Platonin teokset jätettäisiin arkistoihin).

Klassikoiden lukeminen on kuitenkin ihan hauskaa välillä. Platonin teokset III:sta lukiessa osui silmään Sokrateen sanat, jotka eivät olleet kyseisen dialogin pääasia, mutta toimivat nykypäivään osuvasti:

"Väärää on se, ettei tee eroa väittelyn ja filosofisen keskustelun välillä. Edellisessä tapauksessa saa pilailla ja virittää ansoja parhaansa mukaan, mutta keskustelussa on oltava tosissaan. Keskustelukumppania on tuettava ja hänelle on osoitettava vain ne erehdykset, jotka ovat hänen omaa tai hänen opettajiensa syytä. Jos menettelet näin, keskustelutoverisi syyttävät hämmennyksestään ja epätietoisuudestaan itseään eivätkä sinua: he pyrkivät seuraasi ja rakastavat sinua, mutta vihaavat itseään ja pakenevat filosofian turviin tullakseen toisenlaisiksi ja vapautuakseen entisestä olemuksestaan. Jos taas menettelet päinvastoin - niin kuin useimmat tekevät - joudut päinvastaiseen tulokseen: sen sijaan että tekisit oppilaistasi filosofeja, saat heidät vanhempina vihaamaan filosofiaa.

Jos otat neuvoni varteen, luovut vihamielisestä ja riidanhaluisesta asenteestasi --."

Platon, Thesleff, H. & Itkonen-Kaila, M. (1999). Teokset: Kolmas osa, Faidon ; Pidot ; Faidros ; Parmenides ; Theaitetos. Helsingissä: Otava.

Kathy Baxter jakoi Twitterissä järjestämästä AI-etiikka-workshopin oivalluksia ja muistiinpanoja blogimuodossa.

Hän edustaa kaupallisen toimijan näkökulmaan tekoälyn etiikkaan, mutta kun sen pitää mielessä, voi muistiinpanoista oppia paljon siitä, mitä haasteita on esimerkiksi tekoälyn eettisten periaatteiden viemisessä käytäntöön. Workshopin osallistujissa on edustajia niin akatemian puolelta kuin suurista teknologiayhtiöistä (Salesforce, Facebook, Airbnb, Microsoft jne.)

https://blog.einstein.ai/living-ethics-in-ai-how-to-expand-from-principles-to-impact/

Muistiinpanona itsellenikin, kun lähden työstämään syksyn 2019 tekoälyn etiikan workshopeja.

VTT julkaisi tammikuussa uuden raportinsa Tekoälyn osa-alueiden kartoitus ja jäsennys.
https://www.vtt.fi/medialle/uutiset/suomi-on-teko%C3%A4lyosaamisessa-oma...

Tätä oli seurannut Tekoälyn osa-alueiden kartoitus ja jäsennys (kesäkuu 2018 raportti), jonka päätarkoituksena oli toimia keskustelun tukena, jäsentää tutkimuskenttää ja muodostaa yhteistä sanastoa.

Tammikuun raportissa perehdytään vielä paremmin tekoälyn alle kuuluviin osa-alueisiin sekä niiden osaamisen kartoittamiseen. Itseäni kiinnostava osuus "Etiikka, moraali, regulaatio ja lainsäädäntö" päätyi ensinnäkin siihen tulokseen, että tekoälyn etiikan ja lainsäädännön osuus korkeakoulutuksessa on heikompi kuin monen muun osa-alueen. Vain muutamissa korkeakouluissa tarjotaan koulutusta tekoälyn etiikasta tai lainsäädännöstä.

Raija Koivisto kertoi enemmän etiikan osuudesta. Tekoälyn etiikan tai eettisen tarkastelun näkökulmia ovat: teknologian suunnittelu, kansalaisen toiminta, viranomaistyö ja yhteiskunnan näkökulma.

Hänen esittämiään tekoälyn eettisiä kysymyksiä olivat:
- Miten huomioidaan algoritmien katvealueet?
- Rapautuuko luottamus virkailijoiden osaamiseen?
- Onko julkishallinnossa riittävää hankinta-, ylläpito- ja kehittämisosaamista?
- Kuka vahtii tekoälyn toimintaa?
- Miten käydään rajanvetoa tekoälyn käyttämisestä ennakoivassa viranomaistyössä
- Hämärtääkö tekoäly viranomaisprosessien ja -päätösten ymmärrettävyyttä
- Ovatko tekoälyyn liittyvät väärinkäytökset ja turvallisuusriskit hallittavissa
- Mitä kaikkea kansalaisen ylipäänsä tulee tietää tekoälystä?

Ehdotukset, eivät liian voimakkaat toimenpidesuositukset, koskivat erityisesti viranomais- ja julkishallinnon toimintaa.

Oxfordin professori Luciano Floridi ja suurempi joukko teknologiaetiikan tuntijoita (mm. Virginia Dignum, Francesca Rossi)  julkaisivat toissa viikolla artikkelin "AI4People—An Ethical Framework for a Good AI Society: Opportunities, Risks, Principles, and Recommendations".

Kansainvälisessä tutkimuskirjallisuudessa on tullut jo useita tämän tyyppisiä artikkeleja, joissa esitellään linjanvetoja tekoälyn etiikan ja vastuullisen tekoälyn kehitykselle.

Vaikka tällä kertaa kirjoittajat edustajat edustavat vahvasti myös yrityksiä, niin se että a) näin nimekäs joukko kirjoittaa tällaisen artikkelin b) keskustelu on alkanut kiertämään kehää, saattaa johtaa, että tämä määrittelee "pelikenttää" joksikin aikaa. 

Artikkelin lisäksi haluan nostaa muutaman huomion (ainakin siinä tapauksessa, jos tästä muotoutuu vaikutusvaltainen pohja sille, miten AI-etiikkaa yleensäkin käsitellään):

- Tulee määrittelemään tutkimusalueen kenttää, sanastoa jne. hyvin paljon. Tämän tyyppisiä esityksiä on tullut jo sen verran, että tässä saattaa olla tämän hetken "pajatson tyhjennys" (vt. AI Societyn etiikkapaneeli seuraavan kerran 2028 koska kehityssuunnat suht hyvin nyt näköpiirissä, vasta 10v päästä nähdään seuraavan stepin rakennetta)

- Yllätti: Todella vahva oletus ja tykitys heti alusta alkaen siitä, että AI on suuri mahdollisuus meille myös siitä näkökulmasta että "tehdään itsestämme parempia"

- Luonnollisesti aika positiivinen kaiku (en suoraan sano vastaan, mutta suht kritiikitön): toki Floridi & Dignum + muutama teknologia-alan ihminen niin oletettava tulos. Lisäksi palautuu keskusteluun siitä, että mikä oikeustieteellisten ihmisten kyvykkyys analysoida arvoja/etiikkaa. Mukana taitaa olla neljä oikeustieteilijää.

- Mielenkiintoinen, koko kohta: "The scale of this challenge (climate change) is such that we may soon need to decide between engineering the climate directly and designing societal frameworks to encourage a drastic cut in harmful emissions." Miksi nyt AI-asioihin otetaan samanlainen lepponen kulma kuin ilmastoasioihin 70-80 luvulla, joten hyväksytään muutoksen ajavan suureen muutokseen, mutta voidaan miettiä sitä sitten kun tulee ajankohtaiseksi. 

- Recommendationsit vaikuttaa ensisilmäyksellä aika päteviltä, joten niitä kannattaa pohtia ja katsoa läpi.

--

Good AI Society = "We can do more, better, and faster, thanks to the support provided by AI." (Now 2018)
Turku AI Society = "Against fitter, happier, more productive" (Nov 2017)

Tämän viikon ohjelmassa jää artikkelit väliin. Paljon sisältöä kuitenkin tulossa:

- kolumni tekoälyn vaikutuksista ihmiskuvaamme
- paneelikeskustelu siitä, muuttaako tekoäly arvojamme
- seminaariesitys teknologiaetiikan ja tekoälyetiikan eroista

Lisäksi olen mukana järjestämässä Euroopan Robottiviikon Suomen päätapahtumaa sekä AI & Ethics: Discourse between EU & East Asia -tapahtumaa marraskuussa. Molempien osalta tulevan suunnan, ja tarvittavien puheenvuorojen mietintä vie aikaa. 

Turku AI Society sen sijaan jatkaa jo lokakuussa 25.10. ja ylläpitää yksinäisenä susena keskustelua Suomessa kehittyneemmän tekoälyn mahdollisuudesta. Vielä se voi olla kaukaista, mutta olen täydellisen vakuuttunut, että meidän on syytä ylläpitää keskustelua ja varautua tuleviin haasteisiin, olivatpa ne sitten 25, 50 tai 150 vuoden päässä. 

...ja olenhan vieläkin luvannut tehdä vertailu eri työllisyysraporttien kesken. Se on työstössä.

Royal Societyn ja British Academyn raportti tekoälyn työllisyysvaikutuksista:
https://www.britac.ac.uk/projects/ai-and-work

Kirjoitan raportin pohjalta vertailua Suomen raporttiin, joten palaan lukemaan sitäkin:
http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160931/19_18_TEM_Tekoalyajan_tyo_WEB.pdf

Vielä vertailuun McKinseyn raportti:
https://www.mckinsey.com/~/media/McKinsey/Featured%20Insights/Digital%20Disruption/Harnessing%20automation%20for%20a%20future%20that%20works/MGI-A-future-that-works_Full-report.ashx

Ja vielä Valtioneuvoston kanslia uusi raportti:
http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161102/47-2018-ROBOFINN_raportti_.pdf
 

Viljanen, Mika: Algoritmien haaste : uuteen aineelliseen oikeuteen?
http://www.doria.fi/handle/10024/157681

Todella mielenkiintoinen katsaus siihen, miten algoritmiset toimijat tulevat muuttamaan oikeustiedettä. Valitettavasti tarvitsee yliopistotunnukset.
 

AI Now:n uusi raportti algoritmien käytöstä julkisella sektorilla ja julkisessa päätöksenteossa:
https://ainowinstitute.org/litigatingalgorithms.pdf

Here's the beef: Three archetypes of utilizing AI as a business technology
Hyvä sarja kirjoittajan gradusta. Graduissa ja muissa opinnäytetöissä on parasta, että ne eivät sisällä juurikaan menneisyyden painolastia. Se on hyvin arvokasta nyt voimakkaan tekoälymuutoksen (ymmärryksen ja diskurssin muutos) keskellä. 
https://www.linkedin.com/pulse/heres-beef-three-archetypes-utilizing-ai-business-selim-saukkomaa/

Hyvä kokoamateksti sosiaalisen median ja älypuhelimien vaikutuksista sekä mahdollisista haitoista erityisesti nuorilla. Artikkelin taustalla oleva tutkimus ei halua maalata vielä varmoja haittavaikutuksia, mutta kiistämättä muutoksia kommunikaatiotavoissamme on nähtävissä: monelle nuorella viesteily on preferoitu kommunikaatiotapa kasvokkaintapaamisen sijaan. Älypuhelimien suurimmat haittavaikutukset vaikuttavat liittyvän nukkumiseen, mahdollista ahdistusta on helppo lievittää some-palveluja selailemalla, mutta se saa aivot virkeystilaan ja huono kierre on valmis.

Voi olla, että hyväksymme tulevaisuudessa sen, että suuri osa kommunikaatiostamme tapahtuu sähköisillä välineillä. Ehkä siinä ei ole mitään pahaa, tuskin tämän muutoksen myötä saa ainakaan teknologista kehitystä kritisoida, vaan kaivetaan se meme esille, jossa esi-isämme ovat huolestuneita sanomalehtien vaikutuksesta nuorisoon.

https://qz.com/1379989/do-teens-spend-too-much-time-on-social-media/

--

Kiinan investoinnin tuotekehitykseen ja tutkimukseen ovat kasvamassa kovaa vauhtia, se on ohittamassa Euroopan Unionin ja lähestyy seuraavaksi Yhdysvaltoja. Yhdysvallat ovat vahvistaneet tieteellisiä/tutkimuksellisia yhteistyöverkostojaan Kiinan suuntaan, EU:ssa tässä vielä vajetta.

Tekoälyn etiikan osalta muutoksen merkitystä voi käsitellä ainakin siitä näkökulmasta, että Kiinan ajamat ja kannattamat eettiset standardit ja käytännöt voivat saada isompaa painoarvoa. Erityisesti yksityisyysasioissa kiinalainen lähestymistapa eroaa paljon eurooppalaisesta.

http://bruegel.org/2017/08/china-is-the-worlds-new-science-and-technology-powerhouse/

--

Janne M. Korhonen on kirjoittanut paljon ympäristöasioista, tällä viikolla ajatuksena käydä hänen tiivistelmänsä post-scarcityn näkökulmista. Itse näen koulukunnan sen kautta, että se näkee ylitsepääsemättömiä ongelmia nykyisessä yhteiskuntarakenteesssa, erityisesti ilmastoasioissa. Post-scarcity voisi olla järkevä teoreettinen näkökulma, jonka kautta uutta suuntaa tulisi etsiä. 

Itse en automaattisesti tai helposti hypähdä eri kehitelmiin, mutta post-scarcity on talousteoreettisesti se keino, millä perustellusti voisimme päästä uudelle uralle. Olisi kuitenkin pyrittävä etsimään ratkaisua sitä kautta, että voisimme muuttaa taloustieteellisiä oletuksiamme niukkuudesta. 

Käsittelen post-scarcitya enemmän liberalismin kautta, jolloin taloustieteellinen perustelu tarvitsee olla hyvin vahva. Mutta ainakin populaarimmat vastaväitteet näihin kehitelmiin koen heppoisiksi: usein katsotaan mennyt muutamaa sataa vuotta ja niiden avulla voidaan perustella myös tulevaisuus. Mutta taloustieteellisiä läpimurtoja odotellessa!

Liberalismin kannalta näen, ettei vaatimus talouskasvusta tule sieltä, vaan nykyisestä yhteiskuntarakenteestamme.

https://jmkorhonen.net/2018/03/12/practical-policies-for-transition-towards-post-capitalist-post-scarcity-society/

https://jmkorhonen.net/2018/03/08/post-scarcity-a-research-review-in-progress/

David Graeberin ajatukset bullshit-töistä olen maininnut jo aikaisemmin, samalla linjalla keskustelee myös André Spicer. 

Business Bullshit -kirja löytyy alkuperäisenä https://www.routledge.com/Business-Bullshit/Spicer/p/book/9781138911673

Sekä suomenkielisenä käännösversiona Niin & Näin -verkkokaupasta https://kauppa.netn.fi/tuoteryhma/kaannokset/1270476#!product_id=9789527189375

Pitäisi vielä selvittää, että ovatko he sitä mieltä, että teknologinen kehitys vauhdittaa heidän kuvailemaansa ilmiötä, kuten itse uskon.

Yuval Noah Hararilta on tulossa elokuun lopussa uusi kirja, 21 Lessons for the 21st Century. Kirjan teemasta esimakua tarjoaa artikkeli Wiredissa, joka painottaa oppimisen merkitystä, muutosta pysyvänä olotilana sekä vanhan opin hylkäämistä uuden tieltä. Muutoksen nopeus on kasvanut maailmassa, ja elämme yhä dynaamisemmassa ympäristössä.

Viitaten omaan esitykseeni AI-etiikan osa-alueista, ainakin muutoksen korostuminen vaikuttaa jo vakiintuneelta ja hyväksytyltä ilmiöltä. Eli kohdasta "Vaikutukset ihmiselämään" löytyy yksi osa-alue, josta vallitsee laaja yhteisymmärrys. Kyllähän elämänpituista oppimista on ehditty korostamaan jo monesti suomalaisissa raporteissakin.

Kuten jo totuttua, tämä muutos otetaan vastaan hyvin mukisematta. Jonkinlaisena luonnonlakina, joka johtaa hyvään. 

Artikkeli löytyy:
https://www.wired.co.uk/article/yuval-noah-harari-extract-21-lessons-for-the-21st-century

Tänään muutama tunti sitten julkaistiin Työ- ja elinkeinoministeriön raportti tekoälyn vaikutuksista työllisyysasioihin. Kommentoin alle lukemisen etenemisen tahtiin.

- Kolmeen mielestäni työllisyyden tulevaisuuteen vaikuttavaan seikkaan ei raportissa ole otettu kantaa. Nämä ovat teknologiafilosofinen kritiikki, Graeberin ns. "bullshit-jobs" ja merkityksenanto, jotka tärkeitä AI-etiikan alueella nostettuja teemoja.

- Raportissa näkyy aiheen taloustieteellisen tutkimuksen puute tai vähäisyys Suomessa. Toki myös maailmalla vasta starttaamassa. Taloustieteen kannalta en ole nähnyt hyviä esityksiä siitä, että AI ei tosissaan haastaisi tieteenalan lainalaisuuksia, mutta tietysti voi olla, että tämäkin teknologia seuraa aikaisempia teknologisia mullistuksia. Mutta jotain lihaa tämänkin oletuksen taakse olisi hyvä saada.

- Jotkin politiikkaehdotuksista ovat aikamoista jargonia, joista ei ota selvää, mitä konkreettisesti haetaan.

- Tulokset eivät ole kovin uutta tähtitiedettä: Joustavampaa koulutusta, joustavammat työmarkkinat, julkiset yritystuet pois, innovaatiorahoitusta. Kokoikäistä oppimista, lyhytaikaisempia työsuhteita, yrityksiltä vähemmän panoksia työvoiman kouluttamiseen.

Kieltämättä raporttia lukiessa muistuu Georg Henrik von Wrightin sitaatti:
"Valtiosta tulee Moolokin alttari, jolla ihmisarvo uhrataan, ja kehityksen tavoitteeksi julistetaan vastaan haraavan yksilön muuttaminen mahtavan kollektiivisen koneiston hyvin voidelluksi hammasrattaaksi." (Humanismin rappio, kirjasta Humanismi elämänasenteena)

Raportti löytyy osoitteesta:
http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160931/19_18_TEM_Tekoalyajan_tyo_WEB.pdf

Minulla meni aika kauan päästä kärryille, että mitä Dr. Joanna Bryson tarkoittaa AI-etiikan kannallaan.

Hän on suhteellisen tunnettu nimi, mutta materiaalia on valtavasti ja hän on viime ajat selkeästi keskittynyt oman kantansa läpivientiin AI-etiikan keskusteluissa sen popularisoinnin sijaan.

1) Hänen pääpointtinaan on se, että roboteille/tekoälylle ei tule antaa moraalisen agentin ominaisuuksia esimerkiksi vastuun muodossa. Siitä ei ole muuta kuin haittaa niin ihmisille kuin koneille.

2) Hän näkee, että AI on jo olemassa, se on monella tapaa meidän ympärillämme. Lisäksi ihmiskunnan muodostama kokonaisuus on jonkinlainen superälykkyys jo itsessään. Siksi hän on kriittinen ainakin montaa erilaista esitettyä AGI-variaatiota vastaan. 

Asiaa ja materiaalia häneltä tulee niin paljon, että ihan lopullista ajatusta tarkemmin superintelligence-käsitteen en ymmärtänyt: 

"My problem with superintelligence is not that it isn't coherent, but that people over anthropomorphise it and shunt it into the future. Superintelligence describes human culture perfectly. It's already here, and already having unintended side effects."
https://joanna-bryson.blogspot.fi/2018/05/living-with-agi.html
 

Oli mukava huomata, että hän ajattelee kanssani samalla tavalla, että tekoäly tulee opettamaan meille paljon filosofian vaikeista kysymyksistä: kielestä, tietoisuudesta, moraalista.

Ajattelua avaa paljon tämä video: https://www.youtube.com/watch?v=J5npYYLWImQ

Miksi Watson on jo oikea tekoäly: http://www.slate.com/blogs/future_tense/2014/02/14/watson_is_real_artificial_intelligence_despite_claims_to_the_contrary.html

Tekoälyn etiikkaa käsitellään tällä hetkellä onneksi monessa paikassa. 

Tässä muutama suomenkielinen poiminta:

YLE Perjantain Tekoäly-spesiaali, mukana Harri Valpola, Michael Laakasuo, Ville Hulkko, Pekka Appelqvist sekä myös sympaattinen asiakaspalvelurobotti
https://areena.yle.fi/1-4247861

The Ulkopolitistin artikkeli Christopher Rowleyn kynästä:
https://www.ulkopolitist.fi/2018/02/07/tekoaly-on-turvallisuusriski-mutta-juuri-kukaan-ei-ymmarra-miten-se-toimii/

Suosittelen maailmalta myös seuraava raporttia tekoälyn haitallisen tai pahansuovan käytön estämisestä:
The Malicious Use of Artificial Intelligence: Forecasting, Prevention, and Mitigation

Twitterissä haetaan esimerkillisiä yrityksiä, joilla teknologiaan ja tekoälyyn liitettävä eettinen normisto on kohdallaan. Suomesta en ole vielä törmännyt yhteenkään yritykseen, mutta toivon, että piakkoin asia muuttuu.

Sage UK:lta löytyy mielenkiintoinen esimerkki: The Ethics of Code: Developing AI for Business with Five Core Principles

Alan Winfieldille voi huikata suoraan vinkkejä hyvistä esimerkeistä:

As part of a survey of ethical governance in tech companies I want to collect examples of companies with strong and transparent (i.e. published online) ethical codes + process. Please RT and/or reply with examples of good practice. @robmccargow @KayFButterfield @johnchavens

— Alan Winfield (@alan_winfield) January 19, 2018