Suomeksi - In English
Ihmisen tasoisen vahvan tekoälyn kehittämisen aikataulua arvioidaan hyvin suurella skaalalla. Monet puhuvat jo 2030-2050 aikavälistä, jotkut tyytyvät joustaviin aikamääreisiin kuten "kymmenen vuosikymmenen aikana" tai "tuhannen vuoden aikana". Oman luokkansa muodostavat vahvaan tekoälyyn epäillen suhtautuvat.
Jaottelen tekoälyyn liittyvät eettiset kysymykset ja aiheet kolmeen eri kategoriaan. Kategoriat ovat linjassa käytännöllinen-teoreettinen tai kapea tekoäly - laajempi tekoäly.
1. Koneoppimisen, syväoppimisen, "nykyisen tekoälyn" ratkaisuihin liittyvät kysymykset
Käsittelen kirjoituksissani eettisiä kysymyksiä ja aiheita heikon ja vahvan tekoälyn alueelta. Syväoppimista, koneoppimista tai neuroverkkoja hyödyntävät tekoälyratkaisut ovat jo laajassa käytössä ja osana arkipäiväämme - niissä eettiset kysymykset ovat käytännöllisempiä ja sivuavat usein aiheita, joita on käsitelty internetin, sosiaalisen median ja yleisesti digitalisaation ympärillä.
Vahvaan, aitoon tekoälyyn liittyvät kysymykset ovat vielä teoreettisempia. Onhan vielä kiistelyn alla, että pystymmekö koskaan edes luomaan ihmisälyn tasoista tai korkeammantasoista älykkyyttä.
Tekoälyn etiikan parissa työskennellessä tulee seurata AI-firmojen tekemisiä. Tässä listattu isoimpia AI-taloja, erityisesti etiikan osalta ajatuksia herättäviä startupeja sekä muutama linkki laajempiin listauksiin. Jos suomalainen tekoälyosaaminen kiinnostaa, suosittelen AI Ecosystem in Finland -listausta, jonka tekemiseen itsekin kontribuoin.
Tekoälyratkaisujen - koneoppimisen ja algoritmien - eettisyyttä voi tarkastella nelikenttäisen kehyksen valossa.
Ratkaisua suunniteltaessa, implementoitaessa ja kehitettäessä pitää ottaa huomioon ratkaisun läpinäkyvyys ja valvonnan mahdollisuus, ennustettava käyttäytyminen, manipulaatiolta suojautuminen sekä tekoälyn tekemien virheiden vastuunjako.
Läpinäkyvyys ja valvonnan mahdollisuus
Tekoälyn tekemiä ratkaisuja pitää pystyä valvomaan, tarkkailemaan ja tarkastamaan jälkikäteen. Käytettävien perusteiden tulisi olla näkyvillä ja tarkistettavissa.
Turkulainen lukion lehtori Hannu Tuominen esittää Turun Sanomissa 21.3. julkaistussa kolumnissaan suomalaisten koulujen digitalisoitumisen etenevän "laite edellä, oppilas perässä".
Tuominen arvostelee sitä, että digitalisoitumista ajavat ihmiset ovat jo valmiiksi tietotekniikkaan orientoituneita ja tietotekniikkauskovaisia; päivittelee sitä, että digilaitteissa voi piillä terveydellisiä uhkia; sekä kyseenalaistaa tietotekniikan toimintavarmuudesta, koska "joku menee kuitenkin pieleen".