Turkulainen lukion lehtori Hannu Tuominen esittää Turun Sanomissa 21.3. julkaistussa kolumnissaan suomalaisten koulujen digitalisoitumisen etenevän "laite edellä, oppilas perässä".

Tuominen arvostelee sitä, että digitalisoitumista ajavat ihmiset ovat jo valmiiksi tietotekniikkaan orientoituneita ja tietotekniikkauskovaisia; päivittelee sitä, että digilaitteissa voi piillä terveydellisiä uhkia; sekä kyseenalaistaa tietotekniikan toimintavarmuudesta, koska "joku menee kuitenkin pieleen".

Olen korviani myöten täynnä tätä sontaa!
 

Tietotekniikkaan orientoituminen - uhka vai mahdollisuus?

Tuomisen oppilaat joutuvat valitettavan vanhakantaisuuden alle. Hänen oppilaillaan ei vain tule olemaan maailmaa, jossa tietotekniikalla ja teknologialla ei olisi merkittävää roolia myöhemmässä työelämässä. Vielä nuoremmat polvet kasvavat iPhone-maailmaan suoraan pinnasängystä. Toivottavasti he myös oppivat löytämään ja käsittelemään taskussaan olevaa tietoa, ja saavat tähän tukea myös koulusta.

Terveydelliset uhat

Ottamatta kantaa taustalla oleviin tutkimuksiin, Tuominen taistelee lievästi tuulimyllyjä vastaan. Hän on sulkemassa yhden aivokasvaimen takia kaikki langattomat verkot. Tämä on varmasti tulevaisuuden skenaario - eikä sen sijaan se, että langattomien yhteyksien terveysvaaroja estettäisi tai yhteyksiä parannettaisi siltä osin.

Toimintavarmuus

Tämä liittyy lehtorin omaan asenteeseen. Esimerkiksi internet-yhteyksiin liittyviä töitä ja investointeja on aliarvioitu vuosikymmenet, koska eihän tästä teknologiasta mitään tule. Kunhan joku kikkula jossain on, niin se riittää ja oppilaille on riittänyt silloin tällöin toimiva internet-yhteys nykyaikaiseen koulunkäyntiin.

Ylioppilaslautakunnan tekemä päätös tietotekniseen aikaan siirtymisestä on tärkeä. Todennäköisesti joku menee rikki, kuten Tuominen sanoo, mutta ajan kanssa hommat saadaan kuntoon. Tämä on merkittävä edistys suomalaiselle koulujärjestelmälle sekä kouluinfrastruktuurille, jos tällaista käsitettä saan käyttää. Suomalaisen koulunkäynnin on jo tarpeellista siirtyä 2010-luvulle.

Tarvitsemme nopeasti päätösvaltaa nuoremmille

Suomen väestöjakauma on ongelmallinen digitalisoitumisen suhteen. Päätösvaltaa myös digitalisoitumiseen liittyvissä asioissa on liikaa vanhemmilla polvilla, joiden elämässä teknologialla on ollut ja tulee olemaan merkittävästi pienempi rooli kuin nuoremmilla polvilla.

Olemme jämähtäneet myös järjestelmäaikaan. Vuosikymmen tai kaksi sitten raskaat järjestelmät rokkasivat ja niillä rakennettiin tuottavuutta. Silloin asioista päättäneet päättävät edelleen ja internetin tarjoamien mahdollisuuksien - sovellusten, platformien, yhteisöpalvelujen, avoimen lähdekoodin, verkkokaupan - hyödyntämiessä juostaan perässä. Peliala on ansiokkaasti rikkonut kirouksen ja samaa asennetta toivoisi löytyvän myös koulutussektorilta.

Mutta toisin kuin peleissä, koulutussektorilla päätöksiä eivät tee "teknologiaorientoituneet" kuluttajat, vaan opettajat, rehtorit ja lautakunnat. Please, tehkää oikein.