Olen hyvin pessimistinen ajatuksissani siitä, miten tekoäly tulee muuttamaan työtämme ja kadottamaan työtehtäviä. Luulen, että elinaikanani muutos tulee olemaan musertava, vaikka vanhan liberalismin hengessä vielä jaksetaan huutaa, että aina keksitään uutta työtä. Perustan tämän ajatuksen siihen, etten näe mitään syytä, että mitä tahansa olisi automatisoitavissa ja siirrettävissä tekoälylle. Tämä ottaa hetken aikaa, mutta se tulee tapahtumaan silti.

Vähän vaihdellen pelastajaksi tarjotaan empatiaa, innovatiivisuutta, ihmissuhdetaitoja tai taiteellista luovuutta. Tietysti nämä tulevat pitämään pintansa seuraavien kymmenien vuosien ajan, kaikki näistä. Ja voi olla, että jokin hyvin pieni työsektori säilyy lopullisen tekoälyn vallitessakin (vrt. oikeuslaitos). 

Nämäkin ovat korvattavissa, ja lyhyemmän tähtäimen ajatuksena minulla ei ole pienintäkään ajatusta, miten saisimme kaikille tämän kaltaisia töitä. Puhun usein kognitioinflaatiosta. On tietenkin mahdollista, että meistä kaikista tulee kirjailijoita ja kirjallisuutemme kukoistaa ennennäkemättömällä tavalla, mutta tuskin tässä tilanteessa kirjailijana olemista voi ajatella samanlaisena taloudellisena ammattina.

Tuotammeko enää oikeaa arvoa?

En ole taloustieteilijä, mutta mielestäni tulisi käydä keskustelu, että onko tietyn tarvehierarkian portaan jälkeen tuotettu taloudellinen arvo todellisuudessa verrannollinen perinteisempään taloudelliseen arvoon. Tällä mahdollisella vääristymällä perustellaan esimerkiksi kaupungistumista uuden taloudellisen arvon löytäjänä sekä perustellaan velkavetoisen yhteiskuntajärjestelmän olemassaoloa.

En koe, että uusi taloutemme on varsinaisesti pystynyt tuottamaan uutta taloudellista arvoa, ainakaan samassa määrin, mitä tarvehierarkian aikaisemmilla portailla. Onko esimerkiksi mobiilipeliyhtiöiden tuottama taloudellinen arvo oikeasti todellista?

Tarvittavat toimenpiteet

Jos olen pessimistinen kehityskulusta - suhteessa nykyiseen ajattelumalliimme - olen suhteellisen optimistinen tarvittavista toiminpiteistä ja mahdollisesta lopputulemasta. Se vaatii paljon muutoksia, mutta pystymme taloudellisesti kääntämään yhteiskuntamme kohti maailmaa ilman työtä. 

Kolme päätoimenpidettä:

1) Perustulomalli: Suomen kohdalla olen optimistinen; meillä on puoliperustulo asumistuen muodossa, suhteellisen laaja tukiverkko sekä perustulokokeilu. Asumistuki on huono tukimuoto, joka nostaa asumisen hintoja ja tukee Helsingin ja muiden kaupunkiseutujen toimintaa. Se on kuitenkin joustavuudeltaan paljon perustulon kaltainen. 

Suomen sosiaaliturvaverkko on osittain surkea. Sieltä löytyy paljon tehottomuutta, byrokratiaa ja passiivisuutta tukevia rakenteita. Kannatan klassisen liberalismin kaltaista heikommista huolta pitämisen kulttuuria. Olemassa oleva tukiverkko ehkä kehittyy ja muotoutuu tulevan talouden haasteisiin.

Perustulokokeilukin oli yllättäen puutteellinen. Mutta se on alku, tärkeä alku.

2) Pääomatulojen hajauttaminen: Ns. kansankapitalismi saisi entisestään edetä, ja ainakin viime vuodet kehitys on kulkenut oikeaan suuntaan (toivottavasti ei nousukauden takia). Osakesäästötili ja muut ilmiötä tukevat muutokset ovat hyvästä. 

3) Velasta johtuvan talouskasvuajattelun lopettaminen: Paljon yhteiskunnastamme on rakennettu sen varaan, että talouden tulisi kasvaa: valtionvelka, eläkejärjestelmä ja julkisen talouden laskelmat. Ajatus talouskasvusta ei kumpua mistään traditionaalisesta taloudellisen liberalismin ajatuksesta, vaan se on rakennettu nykyisen sekataloutemme sisään. Talouskasvu on yleensä hyvästä, mutta on syytä varautua myös erilaisiin aikoihin - eikä sen pakonomainen haku julkisen taloutemme rakenteiden takia ole hedelmällisin varautumistapa tekoälyn tuomiin muutoksiin.

--

Matkan varrella tästä aiheesta on ilmestynyt hyviä esityksiä suomeksi eri kanavissa. Muutama listattuna alla:

Onko Suomi varautunut hyvinvoinnin irtikytkeytymiseen talouskasvusta ja päästöistä? Frank Martela.
https://www.slideshare.net/FrankMartela/onko-suomi-varautunut-hyvinvoinnin-irtikytkeytymiseen-talouskasvusta-ja-pstist

Essee: Ei on teonsana eli miksi töistä pitää kieltäytyä
http://ylioppilaslehti.fi/2018/09/essee-ei-on-teonsana-eli-miksi-toista-pitaa-kieltaytya/

TEM: Tekoälyajan työ - Neljä näkökulmaa talouteen, työllisyyteen, osaamiseen ja etiikkaan
http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160931/19_18_TEM_Tekoalyajan_tyo_WEB.pdf

--

Kansainvälisiä lähteitä ja raportteja teemasta:

Royal Societyn ja British Academyn raportti tekoälyn työllisyysvaikutuksista:
https://www.britac.ac.uk/projects/ai-and-work

McKinsey Global Institute: A Future that Works: Automation, Employment, and Productivity
https://www.mckinsey.com/~/media/McKinsey/Featured%20Insights/Digital%20Disruption/Harnessing%20automation%20for%20a%20future%20that%20works/MGI-A-future-that-works_Full-report.ashx