Onko tosiaan niin, että haluamme siirtyä maailmaan, jossa isovanhemmistamme huolehtiminen hoidetaan robotein, kommunikaatiomme on digitalisoitu sekä jokaisen tehokkaaksi työntekijäksi haluavan yksilön tulisi hyväksy mikrosirujen pakollisuus? Ja mikä tärkeämpää, kenellä on oikeus päättää tästä kehityssuunnasta?

--

Teknologiafilosofian aikakausia:
- Perusta, eksistentialistit ja marxistit: Heidegger, Jaspers, Marcuse, Ellul
- Post-fenomenologinen: Ihde, Latour, Husserl
- Contemporary: Verbeek (technological meditation), E. Higgs, A. Light, D. Strong (Technology and Good Life), Achterhuis (American Philosophy of Technology)

Teknologian filosofia jakaantuu neljään teoriaan (Readings in the Philosophy of Technology: David M. Kaplan):
- neutraalisuus (neutraali työkalu, jota voi käyttää hyviin ja huonoihin tarkoituksiin)
- determinismi (liikkeellepaneva voima yhteiskunnallisessa muutoksessa)
- autonomisuus (autonomisesti kehittyvä ilmiö, joka on yhä suuremmassa määrin kontrollimme ulkopuolella)
- sosiaalinen konstruktio (teknologia on ihmisen tekemää, se muovaa yhteiskuntiamme ja se muovaa teknologiamme kehitystä)

Tekniikan ja yhteiskunnan suhdetta on kuvailtu usein neljällä kategorialla (Wikipedia, https://fi.wikipedia.org/wiki/Tekniikka#Tekniikka_ja_yhteiskunta):
- teknopessimismi
- tekniikan determinismi
- tekniikan imperatiivi
- tekniikan autonomisuus

--

Verbeekin post-fenomenologinen lähestymistapa korostaa ihmisen ja teknologian välistä vuorovaikutusta, välitystä (technological mediation). Teknologia tulisi nähdä välittäjänä ihmisen ja maailman välisissä suhteissa sekä hylätä ajatus teknologiasta materiaalisina objekteina, ihmissubjektien vastakohtina.

https://www.futurelearn.com/courses/philosophy-of-technology/3/steps/321403

--

Tekoälyn jaetun agenttiuden vaikutukset etiikkaan ja teknologiafilosofiaan

Digitaaliset ja sosiaalisen median palvelut ovat jo empiirisesti todennetusti muuttaneet agenttiuttamme: kommunikaatiossa, tiedonhaussa, päätöksenteossa. Tekoälyteknologiat luovat mahdollisuuden luoda yhä hienostuneempia ohjelmistoagentteja jo olemassa olevan infrastruktuurin ja teknologiasuhteemme päälle. Jaettu agenttius erityisesti kognitiivisissa tehtävissä lisääntyy tekoälyagenttien myötä.
Tekoälyn etiikan alueelta on kartoitettu monia ongelmakohtia, joiden hallinta ja selvittäminen vaikuttaa olevan tehtävissä, ja monet tekoälytoimijat (yritykset, tutkimusinstituutiot) ovat niitä valmiita ratkaisemaan. Muutokset agenttiudessamme, jaettu agenttius tekoälyohjelmien kanssa eivät ole kuuluneet niihin keskusteluihin: yritykset ja instituutiot ovat haluttomia ottamaan kantaa tähän teknologiafilosofiseen näkökantaan. 

Tekoälyn vaikutukset agenttiuuteemme kyseenalaistavat myös viime aikaisen teknologiafilosofisen suuntauksen. Erityisesti Peter-Paul Verbeekin ja Don Ihden keskustelema postfenomenologinen teknologiafilosofian suuntaus aliarvioi tekoälyn mahdollisuudet muuttaa agenttiuttamme ja intentioitamme.
Tekoälyagenttien kehitys lisää yhden askeleen jo pitkään kestäneeseen teknologiakritiikkiin. 

--

Suomeksi:
José Ortega y Gassetin filosofiasta kirjoittaa Juho Karvinen https://juhokarvinen.kapsi.fi/2013/03/tekniikan-filosofiasta-jose-ortega-y-gasset/
...perustaen Niin & Näin -käännöstyöhön Ortega y Gassetin teoksesta http://netn.fi/kirjat/jose-ortega-y-gasset-ajatuksia-tekniikasta
Vesa Vaaksi, Heidegger ja teknologia: Katso ihmistä https://netn.fi/sites/www.netn.fi/files/netn061-06.pdf
Petri Marjeta, Takaisin luontoon: Theodore Kaczynskin käsitys teknologian ja nyky-yhteiskunnan suhteesta http://netn.fi/sites/www.netn.fi/files/netn061-12.pdf
Tuukka Tompere, Transhumanismi eli ihmisen ylittämisestä - kommentteja keskusteluun ihmisen ja koneen suhteesta http://netn.fi/sites/www.netn.fi/files/netn011-07.pdf
Susanna Lindberg, Bernard Stieglerin tekniikan filosofia http://www.uta.fi/yky/fil/yhteystiedot/Susanna_Lindberg/StieglerinTekniikanFilosofia.pdf
Informaatioteknologian filosofia -julkaisut: http://www.informaatioteknologianfilosofia.fi/
Timo Airaksinen, Etiikka ja uuden tekniikan lumo https://www.aspa.fi/en/node/845
Tekniikan etiikka, TEK https://www.tek.fi/fi/tekniikka-tulevaisuus/kestava-yhteiskunta/tekniikan-etiikka

Englanniksi:
Stanford Encyclopedia of Philosophy: Philosophy of Technology https://plato.stanford.edu/entries/technology/
Heideggerin The Question Concerning Technologyn lyhennelmä https://en.wikipedia.org/wiki/The_Question_Concerning_Technology
Peter-Paul Verbeek http://www.ppverbeek.nl/
Woodhouse, Edward J: Slowing the pace of technological change? https://www.tandfonline.com/doi/pdf/10.1080/23299460.2016.1259929

Journalit:
Techné: Research in Philosophy and Technology https://www.pdcnet.org/techne
Philosophy & Technology https://link.springer.com/journal/13347