Hyvä kokoamateksti sosiaalisen median ja älypuhelimien vaikutuksista sekä mahdollisista haitoista erityisesti nuorilla. Artikkelin taustalla oleva tutkimus ei halua maalata vielä varmoja haittavaikutuksia, mutta kiistämättä muutoksia kommunikaatiotavoissamme on nähtävissä: monelle nuorella viesteily on preferoitu kommunikaatiotapa kasvokkaintapaamisen sijaan. Älypuhelimien suurimmat haittavaikutukset vaikuttavat liittyvän nukkumiseen, mahdollista ahdistusta on helppo lievittää some-palveluja selailemalla, mutta se saa aivot virkeystilaan ja huono kierre on valmis.

Voi olla, että hyväksymme tulevaisuudessa sen, että suuri osa kommunikaatiostamme tapahtuu sähköisillä välineillä. Ehkä siinä ei ole mitään pahaa, tuskin tämän muutoksen myötä saa ainakaan teknologista kehitystä kritisoida, vaan kaivetaan se meme esille, jossa esi-isämme ovat huolestuneita sanomalehtien vaikutuksesta nuorisoon.

https://qz.com/1379989/do-teens-spend-too-much-time-on-social-media/

--

Kiinan investoinnin tuotekehitykseen ja tutkimukseen ovat kasvamassa kovaa vauhtia, se on ohittamassa Euroopan Unionin ja lähestyy seuraavaksi Yhdysvaltoja. Yhdysvallat ovat vahvistaneet tieteellisiä/tutkimuksellisia yhteistyöverkostojaan Kiinan suuntaan, EU:ssa tässä vielä vajetta.

Tekoälyn etiikan osalta muutoksen merkitystä voi käsitellä ainakin siitä näkökulmasta, että Kiinan ajamat ja kannattamat eettiset standardit ja käytännöt voivat saada isompaa painoarvoa. Erityisesti yksityisyysasioissa kiinalainen lähestymistapa eroaa paljon eurooppalaisesta.

http://bruegel.org/2017/08/china-is-the-worlds-new-science-and-technology-powerhouse/

--

Janne M. Korhonen on kirjoittanut paljon ympäristöasioista, tällä viikolla ajatuksena käydä hänen tiivistelmänsä post-scarcityn näkökulmista. Itse näen koulukunnan sen kautta, että se näkee ylitsepääsemättömiä ongelmia nykyisessä yhteiskuntarakenteesssa, erityisesti ilmastoasioissa. Post-scarcity voisi olla järkevä teoreettinen näkökulma, jonka kautta uutta suuntaa tulisi etsiä. 

Itse en automaattisesti tai helposti hypähdä eri kehitelmiin, mutta post-scarcity on talousteoreettisesti se keino, millä perustellusti voisimme päästä uudelle uralle. Olisi kuitenkin pyrittävä etsimään ratkaisua sitä kautta, että voisimme muuttaa taloustieteellisiä oletuksiamme niukkuudesta. 

Käsittelen post-scarcitya enemmän liberalismin kautta, jolloin taloustieteellinen perustelu tarvitsee olla hyvin vahva. Mutta ainakin populaarimmat vastaväitteet näihin kehitelmiin koen heppoisiksi: usein katsotaan mennyt muutamaa sataa vuotta ja niiden avulla voidaan perustella myös tulevaisuus. Mutta taloustieteellisiä läpimurtoja odotellessa!

Liberalismin kannalta näen, ettei vaatimus talouskasvusta tule sieltä, vaan nykyisestä yhteiskuntarakenteestamme.

https://jmkorhonen.net/2018/03/12/practical-policies-for-transition-towards-post-capitalist-post-scarcity-society/

https://jmkorhonen.net/2018/03/08/post-scarcity-a-research-review-in-progress/