Moraalinen tieto?

etiikka
- moraalifilosofia
- moraali

Teoreettisen etiikan (eräs) keskeinen tehtävä

"The problem is one of finding room for ethics, or placing ethics within disenchanted, non-ethical order which we inhabit, and of which we are a part."
Simon Blackburn, Ruling Passions
- miten etiikka sovitetaan naturalistiseen maailmaan (ei voi olla filosofian spekulaatiota vaan tehdä siitä oikeata tiedettä / etiikka-moraali ei ole tiedettä)

Moraalin oletettuja keskeisiä piirteitä:
- Moraali ohjaa toimintaa antamalla toiminnalle perusteita
- Moraali tarjoaa standardin, jonka perusteella arvioimme tekoja, ihmisiä ja asiantiloja
- Moraali on luonteeltaan autonomista. Se ei jäännöksettä palaude muihin toiminnan perusteisiin ja arviointistandardeihin.
- Moraali kytkeytyy jollakin tavalla todellisuuden havaittaviin piirteisiin.
- Moraali on ensisijaista suhteessa muihin toiminnan perusteteisiin
- Moraaliset perusteet ovat jossakin mielessä yleistettävissä
- Moraaliarvostelmista on mahdollista keskustella. Ne vaativat perusteita ja niiden puolesta tai niitä vastaan voidaan argumentoida.
- Moraali siis liittyy järjenkäyttöön.

Oletetaan että moraalista voi tietää -> mitä on tieto

Klassinen tiedon määritelmä
S tietää p:n jos
1) S uskoo että p on tosi (p on siis mahdollinen uskomuksen kohde)
2) p on tosi
3) S:llä on hyvä perusteita uskomukselleen

Moraalinen realismi

- moraaliarvostelmat voivat olla tosia tai epätosia
- ainakin jotkit niistä ovat tosia
- tosien moraaliarvostelmien totuus riippuu maailmasta, ei omista asenteistamme tai arvostuksistamme. On moraalisia tosiasioita jotka tekevät arovstelmat tosiksi tai epätosiksi
- ainakin joidenkin moraaliarvostelmien totuus tai epätotuus on mahdollista tietää

Mikä näyttäisi puoltavan moraalirealismia?
- Puhumme ikään kuin moraaliarvostelmat olisivat tosia tai epätosia ja tekisimme moraalia koskevia havaintoja (esim. "Häntä ei voi moittia, koska hän ei tiennyt tekevänsä väärin.")
- Sitovat moraaliset päättelyt näyttävät olevan mahdollisia. Päättely edellyttää totuuden ja epätotuuden käsitteitä.
- "Erehdys", "oppiminen", "erimielisyys", "keskustelu" ja "edistys" näyttävät olevan mahdollisia moraalin alueella
- Moraalin vakavasti ottaminen näyttäisi olevan ristiriidassa skeptisismin eri muotojen kanssa

Moraalisen epäilyn muotoja:

- Emotivismi: Moraaliarvostelmat eivät ole aitoja arvostelmia. Ne eivät ole tosia eivätkä epätosia, vaan tunteiden ilmauksia.
- Virheteoria: Moraaliarvostelmat ovat aina epätosia
- Relativismi: Moraaliarvostelmien totuus tai epätotuus riippuu ihmisten asenteista ja konventioista. Ei siis ole riippumattomia moraalisia tosiasioita
- Peruste-skeptisismi: Moraaliarvostelmat koskevat uskomukset eivät ole perusteltuja. Ei siis ole moraalista tietoa.

Skeptisen evoluutioargumentin kehittelyä: (sosiogeologinen keskustelu)

- Richard Joyce: The Evolution of Morality (2006)
- Sharon Street: "A Darwinian Dilemma for Realist Theories of Value". Philosophical Studies 127 (2006), 109-166
- E. O. Wilson: On Human Nature (1978)

- Genealoginen kritiikki

Evoluutioon perustuva skeptinen kritiikki:

D1: Jos moraalirealismi on tosi, (on riippumattomia moraalisia tosiasioita) ja jos evoluutio on olennaisesti vaikuttanut moraalisiin kykyihimme, olisi pelkkä sattuma jos moraaliset kykymme pystyisivät luotettavasti tunnistamaan moraalisia tosiaioita
D2: Jos ei ole perustetta oletta, että moraaliset kykymme pystyisivät luotettavasti tunnistamaan moraalisia tosiasioita, meillä on peruste olettaa, että moraaliset kykymme eivät pysty luotettavasti tunnistamaan moraalisia tosiasioita
D3: Evoluutio on olennaisesti vaikuttanut moraalisiin kykyihimme
D4: Ei ole muuta erillistä perustetta olettaa, että moraaliset kykymme pystyisivät luotettavasti tunnistamaan moraalisia tosiasioita
D5: JOs moraalirealismi on tosi, meillä on peruste olettaa, että moraaliset kykykmme eivät pysty luotettavasti tunnistamaan moraalisia tosiasioita
D6: JOko ei ole riippumattomia moraalisia tosiasioista, tai meillä ei ole moraalista tietoa

Erotuksena yleisestä moraalisesta skeptisismistä evoluutioargumentin on oltava:
- kohdistettu: se ottaa maalikseen nimenomaan moraalisen realismin, ei kaikkia uskomuksia tai edes kaikkia käsityksiä moraalista
- empiirinen: se vetoaa uskomusten oletettuun todelliseen alkuperään
- kyseenalaista nimenomaan moraalisen tiedon mahdollisuuden (erottuu esim. virheteoriasta ja emotivismista)

Esimerkkejä moraalinäkemyksistä jotka näyttäisivät olevan evolutiivisesti hyödyllisiä:
- Kipu ja kärsimys ovat pahoja asioita
- Meillä on erityisen vahvoja velvollisuuksia perjeenjäseniämme ja jälkeläisiämme kohtaan
- Yhteistyö on hyvä asia
- Jos joku kohtelee hyvin, se on peruste kohdella häntä hyvin
- Jos joku kohtelee toista huonosti, se on peruste olla kohtelematta häntä hyvin
- Toisten puolesta uhrautuminen on ihailtavaa

Esimerkkejä moraalinäkemyksistä jotka eivät näyttäisi olevan evolutiivisesti hyödyllisiä:
- Edesmenneisiin ja heidän tahtoonsa on suhtauduttava kunnioittavasti
- Meillä on velvollisuuksia myös sellaisia ihmisiä kohtaan jotka eivät mitenkään vaikuta meidän elämäämme (muukalaiset, tulevat sukupolvet)
- vanhuksista, vammaisista jne. on pidettävä huolta
- moraali uloittuu myös muihin eläimiin ja luontoon

Argumentti 1: Luonnonvalinta ei suosi kykyä havaita moraalisia tosiasioita koska "eliö ei voi törmätä sellaistiin totuuksiin, kompastua niihin tai joutua niiden syömäksi
- Vastus: Meillä on lukuisia erilaisia kykyjä, joita ei myöskään voi millään ilmeisellä tavalla liittää sopeutumiseen - esim. matemaattiset tai musikaaliset kyvyt

Argumentti 2:
Moraalikäsitys moraalisen tosiaasian indikaattorina:
1) Yhteistyö lisää kelpoisuutta
2) Yhteistyö parantaa ihmisten elämää
3) Se mikä parantaa ihmisten elämää on moraalisesti hyvä asia (moraalinen tosiasia)
4) Yhteistyö on moraalisesti hyvä asia. (moraalinen tosiasia, seuraa 2sta ja 3sta)
5) Ihmiset ovat alttiimpia yhteistyöhön jos uskovat että yhteistyö on moraalisesti hyvä asia

Argumentti 3:
Jos evolutiiviset tekijät ovat muokanneet moraalisia kykyjämme, meillä olisi nyt samat uskomukset vaikka moraaliset tosiasiat olisivat toisenlaisia.
- Vastaus 1: Mitä tarkoittaa "moraaliset tosiasiat olisivat toisenlaisia"?
- Vastaus 2: Jos emme oleta evolutiivisten tekijöiden vaikutusta totaaliseksi, on mahdollista, että rationaalinen harkintamme kykenee korjaamaan vääristymiä - johtuivatpa ne evoluutiosta tai jostakin muusta