Tekoäly & Filosofia Porthaniassa 25.10.2017

  • Posted on: 25 October 2017
  • By: Juho Vaiste

Ilmassa on suurta innostusta ja juhlantuntua. Omasta mielestäni tapahtuma on tärkeä askel viimeisen reippaan 10 vuoden startup-eran ja ohjelmoinnin dominoinnin päätöksessä.

Avaus

Sami Pihlström - Suomen filosofinen yhdistys. Pintapuolisena avauksena seuraavaa:

Aikoinaan muodissa 1960-70-luvulla mukana funktionalismin nousussa. Nyt kun älykkäät koneet oikeasti muuttavat maailmaamme, kiinnostus on jälleen herännyt. valtava mahdollisuus mutta myös huolestuttava riski. Analyyttista kriittistä keskustelua. Aiheeseen perehtynyttä, mutta utopia- ja dystopiatasoa välttävää keskustelua kaivattaisiin.

Mitä on tekoäly? Kognitiotieteilijöiden näkökulma

Otto Lappi & Anna-Mari Rusanen (kognitiotiede, Helsingin Yliopisto)

Mitä on tekoäly?

Ennen (historia) - Nyt (nykytila ja sovellukset) - Tulevaisuudessa

Kokoelma erilaisia teknologioita. Tässä sevlityksessä tekoäly taroittaa laitteita, ohjelmistoja ja järjestelmiä, jotka kykenevät oppimaan ja tekemään pätöksiä lähes samalla tavalla kuin ihmiset.

Vertailuna käytetään yleensä juuri ihmisälyä. Ongelmana se, että nähdään vain yksi älykkyyden muoto, ihmisäly. Voiko olla, ja todennäköisesti myös on, erilaisia älykkyyden muotoja. Toinena ongelmana se, ettei ymmärrettä täysin, että mitä ihmisäly on. 

Teko (laitteet, sovellukset,) - äly (???). Äly vaikeammin määriteltävä osio.

"Every aspect of learning or any other feature of intelligence can in princible be so precisely described that a machine can be made to simulate it."
- Dartmouth Summer Research Project on Artificial Intelligence

Vuonna 1956 tekoäly ja kognitiotiede syntyivät yhdellä kertaa, yrityksestä ymmärtää (ihmis)älyä laskennallisesti. 

Kognitiotiede
- Älykkään käyttäytymisen taustalla olevat periaatteet ja mekanismit
- Joustava ja tavoitteellinen toiminta monimutkaisessa ja osittain ennustettavassa ympäristössä

Kognitiotiede tutkii älyn ilmenemistä sen eri muodoissa
- Ihmisten ja eläinten monimutkainen käyttäytyminen ja hermostolliset prosessit
- Psyykkinen toiminta (mukaanlukien, mutta ei yksinomaan, tietoiset prosessit)
- Sosiaaliset ja keinotekoiset älykkäät järjestelmät

Kognitiotieteen tavoite on ymmärtää (luonnon)ilmiöissä esiintyvää älyä tutkimuskohteena
- Tekoälyn tavoite on tuottaa uusia älyn muotoja

Älyn ulottuvuudet
Avoin (Pysy hengissä, elämä) - Suljettu (shakki, Go, pelit)

 

Tuleeko tekoäly korvaamaan tutkijan?
 

Vastaus 1: Hannu Toivonen, tietojenkäsittelytiede, Helsingin yliopisto

1) Tekoäly tekee tutkijoista entistä parempia

2) Tekoäly tekee huonoista tutkijoista entistä huonompia tutkijoita

Virhepäätelmät:
- virheet ohjelmassa
- Virheet oletuksissa
- Virheet aineistoissa
- Vinoumat ohjelmassa
- Vinoumat oletuksissa
- Vinoumat aineistoissa
- Tahallinen - tiedostamaton

Mustat laatikot
- Virhepäätelmien havaitseminen, selittäminen, korjaaminen?
- Ohjelmien tarkistaminen, korjaaminen?
 

3) Tekoäly on jo korvannut tutkijoita

Nature (artikkeli): January 2004: Functional genomic hypothesis generation and experimentation by a robot scientist 
Linkki
 

Vastaus 2: Petri Ylikoski (sosiaalitieteiden laitos, Helsingin Yliopisto)

Tekoäly kognition jatke. Ihmisten vastuulla kuinka paljon koneelle annetaan osuutta tutkimuksesta. (Kuinka hyvä valinta niin kauan, kun koneet eivät pysty korjaamaan itseään).

Mustien laatikoiden ongelmat kaupallisissa tuotteissa? Merkittävä ongelma tieteelle.

Hypoteesien testaus tekoälyllä: alhaalla roikkuvien omenien ongelma.

Väittely: Tekoäly ja tiede

Voidaanko esimerkiksi simuloinnilla korvata laboratoriokokeet? 

Korvaako tekoäly tutkijan?
- Pelot mustien laatikoiden vallan kasvusta tutkimuksesta
- Tekoäly, robotiikka tulee pieninä palasina mukaan tutkimukseen. Myös standardisoiva vaikutus.

Kysymys: Aikaisemmin mainittu termi tukiälystä, eli ajatus siitä, että nykyisessä tekoälyssä ei ole mitään uutta viimeiseen 50 vuoteen. Esimerkiksi faktorianalyysin käyttö on aikaisemminkin tuottanut mustia laatikoita. 

"Älkää olko huolissanne tappajaroboteista, vaan vinoumista ja virheistä algoritmipohjaisissa ratkaisuissa."

Mitä vaatisi, että tekoäly pystyisi itse tarkastamaan vinoumiaan. Mallin yksinkertaisuus (malli ymmärrettävissä) vrt. mallin kompleksisuus (malli antaa oikeamman kuvan).

Kommentti T. Honkela: Tekoälyjärjestelmät samassa asiassa kuin ihmiset kognitiviisina järjestelminä. Samoja ongelmia kuin mitä pelätään, on myös ihmisillä. Mitä tapahtuu kun tekoälyä sovelletaan kielelliseen, kulttuurilliseen aineistoon?

Kielellisestä aineistosta: Tekoälyn ei tarvitse ymmärtää kaikkea kielellisessä muodossa, mutta voi löytää yhteyksiä, klustereista kirjallisesta materiaalista. Sanojen tilastollista analyysia.

Tieteellinen luovuus/keksiminen: Tekoäly voi auttaa rohkeampien hypoteesien muodostamisessa. 

Kommentti Arto Laitinen: Kuinka paljon tekoälystä voisi olla hyötyä meta-analyysin tekemisessä, "mikä on tieteen näkemystä tästä tai tästä asiasta."

Tilastollisen analyysiin perustivat ratkaisut mahdollisia.

Kommentti Honkela: Koneellinen merkitysneuvottelu tulossa mahdolliseksi. Kontekstuaalinen suhde ja meta-analyysin mahdollistumassa (ei edellytä reduktionismia). 

Kommentti: Onko ihmistutkijan luovuus ja mielenliikkeet paljon suurempi musta laatikko kuin mikään tekoälyratkaisu.

Luovuus rakentuu neljästä eri osasta:
1) henkilö/ohjelma
2) prosessit/toimintamallit
3) tulos
4) kuka tekee tulkinnan (ympäristö/yhteisö)

Ei ole relevanttia, onko koneella ihmisälyn kaltaista älykkyyttä, vaan mitkä ovat prosessit, tulokset ja tulkinnat.

Yksittäisen tutkijan tehokkuus: vaikutukset selvät (meta-analyysi, kiinnostavien artikkelien filtteröinti), mutta mikä on vaikutus laajemmalla tasolla?

 

 

Tekoälyn moraali
 

Vastaus 1: Michael Laakasuo (kognitiotiede, Helsingin Yliopisto)

Moraaliagenttien relevanssi: Mitä pitää tapahtua, että älykkäiden agenttien moraali tulee relevantiksi kysymykseksi?

Läpimurtoja AI:ssa: 1) AlphaGo Zeron esimerkit 2) Frame-ongelma, Deep Mindin Atari-versiot oppi ymp 3) OpenAI-projektin Dota2-tietokonepelissä väijytyksiä/strategisia ansoja

Ei tarvitse olla ihmisälyn tasoisen kognitio, ihmislaji on ollut aikaisemminkin huolissaan alemman kognition 

Ei ole matemaattista todistusta siitä, että tällä hetkellä käytössä olevien teknologioiden pohjalta ei voisi muodostua ihmisälyn tasoista kognitiota.

Tietoisuus: miten kysymys relevantti sille, ollaanko tekemisissä moraalisten toimijoiden kanssa. Toteuttaa moraalia/arvoja.

Moraaliset periaatteet:

- Utilitarinistiset kalkyylit helppoja .> utilitarinismin ongelmat
- Tietämättömyyden verho
- Moraalinen relativismi

Muuttuvat käsitematriisit:
- moraali, tavoitteet, 

Robotiquette & Open Source Morality: Forerunner for Ethical Robotics -ehdotus
- Kilpajuoksu jota ei voi jättää yksityisyrityksille

Vastaus 2: Arto Laitinen, filosofia, Tampereen yliopisto

1, Muutkin kuin moraaliset toimijat voivat aiheuttaa aitoa vahinkoa

- Ihminen toimii väärin jos aiheuttaa huvikseen eläimelle kärsimystä
- Puu kaatuu peuran päälle - sen kärsimys on paha asia, tekeekö puu väärin? (Maailmassa jossa ei olisi moraalisia tioimijoita olisi silti kärsiystä ja hyvinvointia)
- Onko tekoäly kuin kaatuva puu - tuottaa aitoa vahinkoa vaikka ei toimi moraalisesti oikein tai väärin

Pääasia: Koneiden aiheuttamien seurausten oltava hyviä, vaikka ne itse eivät olekaan moraalisia toimijoita, joiden teot ovat oikein/väärin

2. Kahdenlaisia visioita: Koettu tietoisuus ja Turingin testi
- Moraalisia ominaisuuksia oikein/väärinvain vastuullisena pidettävien moraalisten toimjoiden teoilla
- Mitä täsmälleen ottaen vaaditaan? Tietoisuus, itsetietoisuus, kyky ymmärtää perusteita, kyky välittää, tuntea moraalisia tunteita

3: Moraalisten ominaisuuksien kartta: mitä koneita opettaville pitää opettaa?

Tekoäly voi jo nyt toimia oikeusapulaisena, käydä läpi oikeustapauksia, niissä esitettyjä argumentteja ja päätöksiä: auttaa ihmisiä päättämään mitä tehdä 

Voisiko sama toimia moraalissa: moraalisen dilemman kohdatessa "kilauta keinoälylle" tai tee haku kuvitteellisella "Google Morals" -ohjelmalla

Ensin esimerkiksi tutkimusetiikan tai sairaaloiden eettiset toimikunnat, lopuksi laajempikin arkielämän tietokanta. Mitä moraalisia ominaisuuksia tällaisen tietokannan pitäisi koskea?
 

Neljän tasoista moraalitietoa:
1) yleiset ja 2) prima facie -periaatteet
- yleinen kaikkiin tilanteiisiin soveltuva poikkeukseton periaate (tästä ei kannata aloittaa, vaan antaa tällaisen syntyä jos syntyy
- Keskitason prima facie: velvollisuudet koskien yksittäisiä tekoluokkia (10 käskyä) (tästä kannattaa aloittaa, eviät kiinalaisia, voidaan oppia yhdestä esimerkistä)

3) prioriteettiperiaatteet
- keskitason periaatteiden keskinäistä painoarvoa koskevat "prioriteettiperiaatteet" (Kamm Trolley-tapaukset, Anderson&Anderson "saako potilas kieltäytyä lääkityksestä?"

4) tilannekohtaiset arvostelmat
- tilannekohtaiset arvostelmat, kun kaikki relevantti tilanteessa on otettu huomioon

--> Valtava kartta: jokaisen tilanteen jokaisen toimijan jokainen toimintavaihtoehto

Informaation käsittely integraatio vs hypoteesi koetusta tietoisuudesta

 

Paneeli

Raul Hakli (Käytännöllisen filosofian laitos, Helsingin Yliopisto), Timo Honkela (nykykielten laitos, Helsingin Yliopisto), Minna Huotilainen (kognitiotiede, Helsingin Yliopisto), Michael Laakasuo (kognitiotiede, Helsingin Yliopisto), Samuli Reijula (käytännöllisen filosofian laitos, Helsingin Yliopisto), Arto Laitinen (filosofia, Tampereen yliopisto) Petri Ylikoski (sosiaalitieteiden laitos, Helsingin Yliopisto)

Onko kyseessä tällä hetkellä hype? Mikä on muuttunut tekoälyssä?

- intentionaalisuus
- tiettyjen rajojen ylittäminen (kts. Laakasuon aikaisempi esitys)
- eksponentiaalisen kasvun malli
- uudet lähestysmistavat (erilaiset, uudet algoritmiratkaisut)

Tekoäly ja yhteiskunta
-